Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa koulutuksen vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeita
Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Hallitus antoi maanantaina 24. huhtikuuta esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta.
Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Sekä nuorille että jo työelämässä oleville aikuisille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli. Uudella rahoitusmallilla kannustetaan vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta.
Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumottaisiin. Ammatillista koulutusta koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi osa työvoimakoulutuksesta siirtyisi työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää.
- Ammatillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Uudistus vastaa nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin. Reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Yksilölliset opintopolut ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistavat opiskelijoiden työllistymistä. Reformi on tehty vaikeassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on odotettu, tarpeellinen ja vahvistaa suomalaista ammattiosaamista, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Opiskelija pääsee työelämään nopeammin
Jatkossa opiskelija voisi hankkia osaamista joustavasti itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opinnoissa keskityttäisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä lyhentäisi koulutusaikoja erityisesti aikuisopiskelijoiden osalta.
Kaikille opiskelijoille tehdään oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Samalla suunniteltaisiin tarvittavat tukitoimet. Suunnitelman laatisi yhdessä opiskelijan kanssa opettaja tai opinto-ohjaaja.
Tutkintojärjestelmä uudistetaan
Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) säilytetään, mutta tutkinnot ovat jatkossa nykyistä laaja-alaisempia, eikä uutta osaamistarvetta varten ole tarpeen luoda uutta tutkintoa. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon. Opiskelijalla olisi nykyistä enemmän valinnan mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyisi jatkossakin.
Ammatillisena koulutuksena voitaisiin järjestää myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta sekä tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta.
Käytännönläheisestä näytöstä tutkinnon suoritustapa
Ehdotuksen mukaan ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtehtävissä. Arvioinnin tekisivät ja siitä päättäisivät koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaisi ja päättäisi opettaja. Opiskelijan oikeus saada erityistä tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi laajennettaisiin koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita.
Enemmän ohjattua opiskelua työpaikoilla
Lakiesityksen mukaan koulutus työpaikalla järjestettäisiin määräaikaiseen työsopimukseen perustuvana oppisopimuksena tai ilman työsopimussuhdetta toteutettavana koulutussopimuksena, joka korvaisi nykyisen työssäoppimisen. Koulutussopimusta ja oppisopimusta olisi mahdollista yhdistellä joustavasti.
Opiskelijoiden ohjausta työpaikalla vahvistettaisiin opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä.
Koulutukseen voi hakea läpi vuoden
Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.
Tutkinnot ja työllistyminen rahoituksen perusteiksi
Esityksen mukaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa olisi yksi yhtenäinen rahoitusjärjestelmä, joka kannustaisi vähentämään koulutuksen keskeyttämistä, lisäämään oppimista työpaikoilla, lyhentämään koulutusaikoja ja suuntaamaan koulutusta sellaisille koulutusaloille, joissa on työvoiman tarvetta.
Rahoitus jaettaisiin laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Laskennallisesta rahoituksesta 50 % olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 % tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 %:n vaikuttavuusrahoitus maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Perusrahoitus takaisi osaltaan, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille. Rahoitusjärjestelmässä otettaisiin huomioon koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannuserot, kuten tutkinto- tai alakohtaiset kustannuserot, erityisen tuen järjestäminen, työvoimakoulutus ja vankien koulutus.
Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa nykyisen toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen sijaan.
Koulutuksen järjestäjä saa lisää valtaa ja vastuuta
Esityksessä on kiinnitetty huomiota normien keventämiseen. Kaikkea ammatillista koulutusta säädeltäisiin jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaisi. Uusi lainsäädäntö vähentäisi päällekkäistä hallintoa ja suunnitelmien laatimista, mikä vapauttaisi oppilaitoksissa rehtorien ja opettajien työaikaa hallinnosta opetukseen. Osaamisen hankkimisen ja osoittamisen prosesseja selkeytettäisiin.
Opettajien työ monipuolistuu
Yksilöllinen opintopolku tekee opiskelijan ohjauksesta ja tuesta entistä tärkeämpää. Opettajat ovat pedagogisia asiantuntijoita, jotka rakentavat yhdessä ja työelämän kanssa motivoivia polkuja opiskelijoille. Opettaja jalkautuu yhä useammin työpaikoille ja ohjaa opiskelijoita muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa.
Uudistusta on valmisteltu avoimesti ja osallistavasti
Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2018. Hallituksen esitys on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Esityksen valmisteluun on osallistunut yli 1500 sidosryhmien edustajaa.
Lisätietoja:
- ylijohtaja Mika Tammilehto, puh. 0295 3 30308
- erityisavustaja Matias Marttinen puh. 044 269 3113 (opetus- ja kulttuuriministerin haastattelupyynnöt)
Päätosaineistot verkossa (mahdollisimman pian VN-istunnon jälkeen)