Move! 2024: Lasten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkunut
Syksyn 2024 Move!-mittausten mukaan yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella on alhainen fyysinen toimintakyky. 8.-luokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on kuitenkin selkeitä alueellisia eroja. Lisäksi maaseudulla asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen toimintakyky on heikentynyt.
Syksyn 2024 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 oppilaan mittaustulokset, mikä on lähes 90 prosenttia kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Mittausten perusteella yhä harvemmalla 5.- luokkalaisella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. 8.-luokkalaisilla tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Edelleen kuitenkin reilulla 38 prosentilla 5. ja 8.-luokan oppilaista on fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla.
Valtaosalla hyvinvointialueista on tapahtunut myönteistä kehitystä
Alueelliset erot lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä ovat edelleen merkittäviä. Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on vähiten oppilaita, joilla toimintakyky on alhainen. Eniten alhaisen toimintakyvyn oppilaita on Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Valtaosalla hyvinvointialueista lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuoteen verrattuna.
Maaseudulla asuvien nuorten tyttöjen toimintakyky heikentynyt
Fyysisessä toimintakyvyssä on merkittäviä eroja kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin maaseutumaisissa kunnissa. Edellisvuoteen verrattuna maaseutumaisissa kunnissa asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen tilanne on heikentynyt. Sen sijaan tiheämmin asutuilla alueilla ei ole tapahtunut muutoksia. Maaseutumaisissa kunnissa alhainen toimintakyky oli 50 %:lla 8.-luokkalaisista tytöistä, kun kaupunkimaisissa kunnissa näin oli 41,6 %:lla.
”Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että viime vuonna alkanut kouluikäisten fyysisen toimintakyvyn positiivinen kehitys on jatkunut, mikä on erityisen ilahduttavaa. Osaltaan tähän on voinut vaikuttaa ne lukuisat liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen kannustavat toimet, joita on toteutettu perheissä, kouluissa ja kunnissa eri puolella maata. Fyysiseen toimintakykyyn panostamista on syytä jatkaa, sillä se tukee niin yksilön kuin koko yhteiskunnan hyvinvointia”, toteaa apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Hallitusohjelmassa toimenpiteitä koululaisten fyysisen toimintakyvyn edistämiseen
Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta myönnetään Liikkuva koulu- ja Move!-kehittämisavustuksia, joilla tuetaan koulujen liikunnallista toimintakulttuuria ja liikuntaneuvontaa perusopetusikäisille.
”Suomi liikkeelle -ohjelmasta on myönnetty tänä vuonna yli 4 miljoonaa euroa Liikkuva koulu- ja Move!-avustuksia. Avustuksilla kannustetaan kuntia ja peruskouluja kehittämään liikunnallista koulupäivää ja erilaisia liikkumiseen kannustavia tukitoimia. Tavoitteena on esimerkiksi tarjota henkilökohtaista liikuntaneuvontaa oppilaan Move!-tulosten perusteella”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
Osana Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteitä perusopetuslakiin esitetään liikunnallisen elämäntavan lisäämistä. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa koulujen liikunnallista toimintakulttuuria sekä lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja koulupäivän aikana. Lisäksi ensi vuonna Suomi liikkeelle -ohjelmasta rahoitetaan koulumatkojen turvallisuuden parantamista, mikä edistää koulumatkojen kulkemista fyysisesti aktiivisilla kulkutavoilla.
Lyhyesti Move!-mittauksista ja -järjestelmästä
- Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä.
- Mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta.
- Oppilailta mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
- Mittauksia on toteutettu 5.-luokkalaisilla vuodesta 2016 lähtien ja 8.-luokkalaisilla vuodesta 2018 lähtien.
- Mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.
- Kyseessä on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja laadukas järjestelmä:
- Vain kahdeksassa Euroopan maassa on käytössä kansallinen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä.
- Suomen Move!-järjestelmä arvioitiin yhdeksi laadukkaimmaksi lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmäksi Euroopassa (Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2024).
- Eurooppalaisessa vertailussa Move!:n etuja olivat laaja väestötason tavoittavuus, soveltavien mittausten toteuttaminen, yhteys terveydenhuoltoon sekä keskitetty kansallinen tiedonkeruu valtakunnallisen ja alueellisen päätöksenteon tueksi.
Lisätietoja:
Move!-mittaukset ja tulokset
apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi, Jyväskylän yliopisto
puhelin: 040 805 3945, sähköposti: [email protected]
Move!-tulosten terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
lääkäri, johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
puhelin: 040 505 9157, sähköposti: [email protected]
Move!-järjestelmä ja Suomi liikkeelle-ohjelma
Move!-ohjausryhmän puheenjohtaja, Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg, opetus- ja kulttuuriministeriö
puhelin: 050 573 2387, sähköposti: [email protected]
Fyysisen toimintakyvyn Move!-seurantajärjestelmästä vastaavat valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.oph.fi/fi/move