OECD: Suomi tilastokärjessä koulutuksen rahoituksessa, jäljessä varhaiskasvatuksessa ja koulutustasossa

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Peruskoulun resurssitaso on hyvä, ryhmäkoko alle keskitason ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti yläluokilla. Suomessa korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta jää alle OECD-keskiarvon. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa selvästi alle vertailumaiden tason, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tiedot käyvät ilmi OECD:n Education at a Glance 2017 -julkaisusta. Julkaisu sisältää koulutuspolitiikan kannalta keskeisimmät indikaattorit.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2017. Julkaisussa tarkastellaan OECD- ja kumppanimaita muun muassa väestön koulutustasoa, koulutuskustannuksia, koulutuksen läpäisyä ja opettajakuntaa kuvaavien tilastojen avulla.

Suomi jää jälkeen koulutustasovertailussa

Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa. Viimeisen vuosikymmenen aikana monessa maassa korkeakoulutettujen määrä on kasvanut. Monen OECD-maan nuorista aikuisista lähes puolet tai jopa yli ovat korkeakoulutettuja.
 
Korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Suomessa vuonna 2016 korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Vuonna 2005 vastaava luku oli 38 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla OECD-maiden keskiarvo on noussut 32 prosentista 43 prosenttiin.
 
Suomessa korkeintaan toisen asteen tutkinnon (ammatillinen tutkinto tai lukiotutkinto) suorittaneiden osuus on pysynyt korkealla koko 2000-luvun. Suomessa osuus oli 52 % vuonna 2005 ja 49 % vuonna 2016. Monissa OECD-maissa luvut ovat alhaisempia (vuonna 2005 OECD keskiarvo oli 48 % ja vuonna 2016 42 %).

Varhaiskasvatukseen osallistutaan Suomessa vähän

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen alhainen. Erityisen huomattava on ero muihin Pohjoismaihin.
 
OECD-alueella lähes neljä viidestä (87 %) neljävuotiaasta osallistui vuonna 2015 varhaiskasvatukseen. Osuus on kasvanut vuosikymmenessä yli 11 prosenttiyksiköllä. Suomi poikkeaa tässä vertailussa valtavirrasta, sillä neljävuotiaiden osallistumisprosentti oli 2015 vain 74. Osallistumisaste ei juurikaan nouse viisivuotiaiden kohdalla, vaan vasta esiopetukseen osallistuvien kuusivuotiaiden kohdalla Suomi tavoittaa kansainvälisen keskiarvon (98 %).  Vuoden 2005 jälkeen tapahtunut lisäys on keskiarvoa pienempi.
 
Osallistumisasteella on väliä, sillä laadukkaan varhaiskasvatuksen moninaisista hyödyistä on saatavilla yhä enemmän tutkimusta. Myös PISA-tutkimuksessa on havaittu yhteys varhaiskasvatukseen osallistumisen ja myöhemmän osaamisen välillä.
 
Useimmissa maissa kouluun siirrytään nuorempana kuin Suomessa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy maana, jossa varhaiskasvatusjärjestelmä on hyvin vahvasti julkinen.  Varhaiskasvatuksen resursointi on Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta lastentarhanopettajien suhteellinen palkkataso jää muista jälkeen.

Koulutuksen rahoitus korkealla tasolla, perusopetuksen ryhmät pieniä

Suomi käyttää OECD-maista 3. eniten julkista rahaa koulutukseen. Vuonna 2014 Suomessa käytettiin koulutukseen 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaisrahoitus on Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti painottunut julkiseen rahoitukseen: yksityisen rahoituksen määrä on Suomea pienempi vain Norjassa.
 
Perusasteen koulutuksessa resurssitaso on kansainvälisesti verraten hyvä ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti perusasteen yläluokilla. Peruskoulun alaluokilla oppilaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2014 hieman OECD-keskivertoa korkeammat (Suomi USD 8¬812, OECD-keskiarvo USD 8-733). Peruskoulun yläluokilla ero OECD-keskiarvoon oli suurempi (Suomi USD 13 ¬865, OECD-keskiarv USD 10 ¬235). Hyvän resursoinnin ja kohtuullisen alhaisen opetustuntimäärän seurauksena keskimääräinen luokkakoko (20 oppilasta, vuosiluokat 7–9) on kansainvälisesti verraten alhainen.
 
Ammatillisen koulutuksen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vertailun korkein. Se on verrokkimaina usein käytettyyn Sveitsiin ja Saksaan verrattuna peräti kaksinkertainen. Suomen kustannuksia nostaa laaja ammatillinen aikuiskoulutus, johon lasketaan mukaan näyttötutkintokoulutus ja oppisopimuskoulutus.

Korkea-asteen koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa korkealla tasolla: julkisen rahan osalta Suomi on tilastoykkönen kun rahoitusta verrataan bruttokansantuotteeseen. Korkea-asteen koulutuksen kokonaisrahoitus on selvästi Suomea korkeampi Yhdysvaltojen lisäksi Kanadassa ja Etelä-Koreassa, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaa huomattavasti korkeampi osuus ikäluokasta kuin Suomessa.

Koulutus suojelee työttömyydeltä

Suomessa kouluttautuminen tuottaa yksilölle muita maita pienemmän hyödyn tulotason kannalta. Sen sijaan työllisyyden kannalta koulutuksella on merkittävää hyötyä: mitä korkeampi koulutus, sitä alhaisempi työttömyys. Suomen osalta erityisen poikkeavaa oli, että peruskoulun varassa olevat ansaitsevat vain 1,1 % vähemmän kuin 2. asteen tutkinnon suorittaneet.
 
Korkeakoulutuksen osalta palkkahyöty oli vertailumaiden 6. alhaisin: verrattuna 2. asteen koulutukseen ylempi korkeakoulututkinto tuottaa vain 1,6-kertaiset ansiot. Ansiotasolla ei ollut yhteyttä korkeakoulutettujen osuuteen maissa, joissa korkeakoulutusaste on yli 30 %.
 
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (27 vuotta) on Suomessa neljänneksi korkein vertailumaista (Ruotsin, Sveitsin ja Chilen jälkeen). EU22-keskiarvo on 25 vuotta. Suomessa vain 42 % ikäluokasta pääsee aloittamaan ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittamisen alle 25-vuotiaana, vaikka korkeakoulupaikkoja tarjotaan 60–65 prosentille ikäluokasta.

Suomeen on tulijoita mutta meiltä lähdetään harvoin

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä jatkaa kasvamistaan OECD-maissa. Education at a Glancessa kansainvälisiksi opiskelijoiksi lasketaan opiskelijat, jotka ovat saaneet aiemman koulutuksensa toisessa maassa tai eivät ole pysyviä asukkaita opiskelumaassaan.
 
Suomalaisissa korkeakouluissa kansainvälisten opiskelijoiden osuus vuonna 2015 oli 7,7 prosenttia, mikä oli Tanskan jälkeen toiseksi korkein luku Pohjoismaissa. Luku lähestyy EU-maiden keskiarvoa, joka oli 8.4 prosenttia. Suomalaisissa yliopistoissa suurin osa ulkomaalaisille suunnatuista korkeakouluopinnoista on suunnattu maisteriopiskelijoille. Maisterivaiheen opiskelijoista kansainvälisiä oli Suomessa suunnilleen saman verran kuin EU-maissa keskimäärin eli 12 prosenttia.
 
Kansainvälisiä opiskelijoita kiinnosti Suomessa eniten kaupan- ja hallinnon sekä oikeustieteen alat (22 %). Lähes yhtä paljon opiskeli insinööritieteitä ja rakennusalaa. ICT-ala on Suomessa vetovoimainen: alaa opiskeli Suomessa 17 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista, kun OECD-maissa keskimäärin ala kiinnosti vain kuutta prosenttia opiskelijoista.
 
Suomesta lähdetään ulkomaille opiskelemaan koko tutkintoa harvemmin kuin muista EU-maista ja Pohjoismaista. 3,3 prosenttia suomalaista korkeakouluopiskelijoista opiskeli tutkintoa ulkomailla, kun EU22-maista 7,7 prosenttia opiskeli muualla kuin kotimaassaan.

Vanhempien koulutustausta ja maahanmuuttajuus vaikuttavat toisella asteella

Suomessa, Israelissa ja Ranskassa on onnistuttu nostamaan toisen asteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen läpäisyastetta vuosina 2007–2014. Lukio suoritetaan Suomessa useammin tavoiteajassa (80 % aloittaneista) kuin ammatillinen koulutus (65 %).      
 
Suomessa suoritetaan toisen asteen ammatillisia opintoja sosiaali- ja terveysalalla (21 %) sekä palvelualoilla (20 %) enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (vastaavat luvut 12 % ja 17 %).
 
Vanhempien koulutustausta periytyy Suomessa edelleen usein lapsille. Suurimmat eroja aiheuttavat tekijät esimerkiksi koulutuksen läpäisyssä ovat vanhempien koulutustausta ja opiskelijoiden maahanmuuttajastatus.

Lisätietoja:
- Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: Kristiina Volmari (Opetushallitus), puh. 029 533 1276
- Korkeakoulutus: Jukka Haapamäki (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30088
 
Education at a Glance 2017