Pisa 2012: Suomalaisnuorten osaaminen laskussa
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli kahdestoista Pisa 2012 -tutkimukseen osallistuneen 65:n maan joukossa. Vuonna 2003, matematiikan ollessa edellisen kerran päätutkimusalue, Suomen sijoitus oli kaikista osallistujista toinen. Matematiikan kansallinen keskiarvo on laskenut vuoden 2003 arvioinnista merkittävästi. Myös lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen on selvästi heikentynyt.
Matematiikka tutkimuksen pääalueena
Matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo (519) on Suomessa laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä, joka vastaa noin puolen kouluvuoden edistymistä. Vuoden 2003 kärkimaista Suomen keskiarvon lasku on kaikkein suurin ja kehityksen suuntana erittäin huolestuttava. Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin.
Pisa 2012 menestyjien joukossa oli seitsemän Aasian maata tai aluetta. Aiemmin menestyneet maat ja alueet, kuten Shanghai, Singapore, Hongkong, Taiwan ja Korea, ovat entisestään parantaneet tulostaan. Euroopan maista Suomea paremmin menestyivät Liechtenstein, Sveitsi, Alankomaat ja Viro.
Suomessa hyvään matematiikan osaamiseen liittyvät selvästi sekä nuorten motivoituminen että heidän asenteensa matematiikan opiskelua ja oppimista kohtaan. Kiinnostus matematiikkaan, usko omiin oppimismahdollisuuksiin sekä luottamus matematiikan tehtävistä suoriutumiseen selittävät Suomessa nuorten matematiikan suoritusten vaihtelusta enemmän kuin OECD:ssa keskimäärin.
- Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään. Käynnistän välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tähän työhön tullaan kutsumaan niin tutkimuksen, koulutusalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden, poliittisen päätöksenteon kuin oppilaiden ja vanhempien edustajat, opetusministeri Krista Kiuru kertoo.
- Huolestuttavaa viestiä oppimistulosten heikentymisen osalta ovat kertoneet jo aiemmat arviot, joissa on kiinnitetty huomiota yleisen koulumyönteisyyden laskuun niin oppilaiden kuin koko yhteiskunnan osalta. Tasa-arvonäkökulman vahvistamisen lisäksi oleellista on panostaa oppimis- ja opiskelumotivaation kehittämiseen ja ylläpitoon sekä kouluviihtyvyyteen kommentoi tuloksia opetusministeri Kiuru.
Lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen korkealla tasolla - laskua kuitenkin havaittavissa
Suomen lukutaidon keskiarvo oli kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa kuudenneksi ja OECD-maiden joukossa kolmanneksi paras. Suomea paremmin menestyi viisi Aasian maata tai aluetta: Shanghai, Hongkong, Singapore, Japani ja Korea. Edellisiin lukutaidon pääaluemittauksiin (2000 ja 2009) verrattuna keskiarvo on laskenut selvästi, vuoteen 2000 verrattuna jopa 22 pistettä.
Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret olivat kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa viidensiä. OECD-maiden joukossa Suomen pistemäärä oli parhaimmistoa yhdessä Japanin, Viron ja Korean kanssa. Luonnontieteiden osaamisen keskiarvo on laskenut 18 pistettä vuoden 2006 pääalueen tutkimuksesta.
Erot koulujen ja alueiden välillä pienet
Suomessa matematiikan osaamisen sukupuoliero oli erittäin pieni. Ensimmäistä kertaa tytöt menestyivät paremmin kuin pojat. Tyttöjen keskiarvo oli 520 ja poikien 517 pistettä.
Suomalaisten koulujen väliset erot matematiikan osaamisessa ovat edelleen varsin pieniä ja osaaminen maan eri alueilla on tasaista kaikilla kolmella arviointialueella. Kuitenkin ensimmäistä kertaa Suomessa erottui myös joukko kouluja, joiden tulos jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle. Vuoteen 2003 verrattuna, jolloin matematiikka myös oli pääalue, vaihtelu koulujen välillä kasvoi noin kaksi prosenttiyksikköä. Samalla oppilaiden kotien sosioekonomisten erojen vaikutus kasvoi hieman.
- Olen erityisen huolestunut paitsi yleisestä tason laskusta, myös erojen kasvusta sekä heikoimmin menestyvien oppilaiden nopeasti heikentyneistä tuloksista, toteaa ministeri Kiuru.
Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät matematiikassa lähes yhtä hyvin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat. Kaikissa edellisissä Pisa-tutkimuksissa suomenkieliset oppilaat ovat osanneet matematiikkaa ruotsinkielisiä oppilaita paremmin.
Lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa suomenkielisten koulujen oppilaat menestyivät edelleen ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin. Kaikkien arviointialueiden kansainvälisessä vertailussa ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät kuitenkin hyvin ja paremmin kuin muiden Pohjoismaiden oppilaat.
Pisa 2012 -tutkimuksessa mukana 65 maata ja aluetta
OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: sekä vuonna 2003 että vuonna 2012 se on ollut matematiikka. Tällä kierroksella voidaan ensimmäistä kertaa arvioida luotettavasti matematiikan osaamisen kehitystä.
Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen otokseen valittiin 311 koulua, joista valittiin 10157 oppilasta. Oppilaista 90 prosenttia osallistui Pisa-kokeeseen. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 0295 3 30140
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos:
- professori Jouni Välijärvi, Pisan kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210
- professori Pekka Kupari, Pisan matematiikan arviointi, puh. 040 805 4257
Tulokset, tilastot ja johtopäätökset kokonaisuudessaan nähtävillä PISA12 ensitulokset -julkaisussa
PISA-tietoa: