Seurantaraportti seuratuen hankkeista vuosilta 1999–2024
Tuore Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) kokoama seurantaraportti tarkastelee seuratuen vaikutuksia ja kehitystä vuosilta 1999–2024. Seuratukiavustukset ovat auttaneet urheiluseuroja luomaan uusia toimintatapoja, vahvistamaan palkkatyötä ja tukemaan lasten ja nuorten liikuntaa.
Valtion myöntämä seuratuki on ollut merkittävä ja vakiintunut tukimuoto liikunta- ja urheiluseuroille. Vuosina 1999–2024 tukea on myönnetty yli 65 miljoonaa euroa.
- Seuratuki on sekä lisännyt että vakiinnuttanut urheiluseuroissa tehtävää palkkatyötä. Kehittävän ja kokeilevan luonteensa vuoksi avustus on tarjonnut laaja-alaisia toimintamahdollisuuksia seuroille, toteaa johtava tutkija Kati Lehtonen Jamkista
Seuratuki lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen tukena
Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastannut seuratoiminnan kehittämistuesta vuodesta 2013 lähtien jakamalla sitä suoraan paikalliselle tasolle lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen. Tuen piirissä on ollut vuosina 2013–2024 noin 1 750 seuraa, mikä on noin viidennes lajiliittojen jäseninä olevista urheiluseuroista.
Seuratuen tavoitteet ovat heijastelleet kulloistakin liikuntapoliittista tahtotilaa siitä, mitä asioita valtion liikuntamäärärahoista halutaan tukea. Nykyisin seuratuen tavoitteeksi mainitaan lasten ja nuorten matalan harrastuskynnyksen toiminnan edistäminen, toiminnan monipuolisuuden lisääminen, harrastustoiminnan kehittäminen lajitoiminnan sisällä ja innovatiivisten toimintamallien kokeileminen. Lisäksi seuratuella tavoitellaan toiminnan laadun ja yhteisöllisyyden lisäämistä sekä vapaaehtoistyön tukemista.
Seuratuki ja palkkatyön vakiinnuttaminen
Viimeisen kymmenen vuoden aikana seuratuen yksi painopiste on ollut seuratyöntekijöiden palkkaamisen mahdollistavat hankkeet. Tutkija Samuli Oja Jamkista toteaa, että seuratuki onkin sekä lisännyt että vakiinnuttanut urheiluseuroissa tehtävää palkkatyötä:
- Vaikka seuratuen tavoitteissa ei ole suoraan mainittu seuratoiminnan ammattimaistumista, on tuella tosiasiallisesti edistetty myös sitä varsinkin työntekijöiden palkkaamiseen keskittyvissä palkkaushankkeissa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että henkilöstömäärä on kasvanut seuratukea saaneissa seuroissa. Palkkaamiseen tähtäävissä hankkeissa seuratuen on ollut tarkoitus olla alkusysäys pysyvien työsuhteiden luomisessa.
Viime vuosina uudelleen voimistunut keskustelu harrastamisen hinnasta kytkeytyy myös seuratukeen. Tuen ohjaaminen edulliseen liikuntaan ja urheiluun on aiemmin haluttu varmistaa siten, ettei tukea lähtökohtaisesti ole myönnetty toimintaan, jonka kuukausikustannukset ylittävät 50 euroa. Lisäksi seuratukea on viime vuosina myönnetty myös vähävaraisten perheiden liikuntaharrastuksen tukemiseen.
Seuratuki hanketoiminnan kehittäjänä
Seuratuki on lisännyt avustusinstrumenttina urheiluseurojen hankeosaamista niin hankkeen hakemisessa, hallinnoinnissa kuin toteuttamisessa. Seurojen lisäksi hankeosaamista, avustushallinnon rutiinia ja tietopohjaa on kasautunut koko urheilujärjestelmään. Seuratuki on myös säilyttänyt käynnistävän luonteensa, eli ei ensisijaisesti tueta toimintaa, joka jo tapahtuu tai joka tapahtuisi ilman tukeakin.
- Seuroissa tehdään liikunnan ja urheilun ohella arvokasta kasvatustyötä. Seuratuen hankkeissa välittyy toiminnan arki, joka on hyvinkin erilaista eri kokoisissa seuroissa eri puolella Suomea. Avustusmuodolla on haluttu tukea kaikenkokoisten seurojen toimintaa. Tuki on edistänyt seurojen elinvoimaa, toteaa ylitarkastaja Sari Virta OKM:n liikunnan vastuualueelta.
Liikuntajärjestöjen strategisena välineenä tuki ei ole enää merkittävässä roolissa 2000-luvun tapaan, mutta valtion liikuntahallinnolle avustukset ovat olleet keino tukea paikallista seuratoimintaa. Kehittävän ja kokeilevan luonteensa vuoksi avustus on tarjonnut laaja-alaisia toimintamahdollisuuksia seuroille.
Palkkaushankkeisiin korvamerkityn tuen poistaminen vuonna 2025 palauttaa seuratuen aiempien vuosikymmenten toimintamalliin, jossa avustukset olivat pienempiä. Samalla poistuu selkeä yksittäinen tavoite eli työntekijän palkkaaminen seuratuen avulla. Nähtäväksi jää, onko tällä vaikutusta yleisesti seurojen innokkuuteen palkata työntekijöitä ja onko valtion liikuntahallinnon linjauksilla vaikutusta siihen, miten liikuntajärjestöt asettavat strategisia tavoitteita seuratoiminnan ammattimaistamiseksi.
Neljännesvuosisata seuratoiminnan kehittämistukea. Yhteenveto vuosilta 1999–2024
Lisätietoja:
ylitarkastaja Sari Virta, OKM, puh. 0295 330 377
johtava tutkija Kati Lehtonen, Jamk, +358 400 932 737
tutkija Samuli Oja, Jamk, +358 444 916 299