Suomalaisnuoret OECD-maiden kärkeä PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun sisältöalueella

OECD:n PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun osuuden tulokset julkaistiin 18.6.2024. Tutkimuksessa selvitettiin, miten 15-vuotiaat nuoret eri maissa osaavat tuottaa erilaisia ratkaisuja arkipäivän ongelmatilanteissa. Suomessa nuorten luovan ajattelun osaaminen on korkeatasoista, ja erityisesti tytöt ovat luovan ajattelun huippuja. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson iloitsee suomalaisnuorten hyvistä tuloksista ja siitä, että Suomessa koulujen väliset erot luovassa ajattelussa ovat pieniä.

Vuoden 2022 PISA-tutkimuksen ensitulokset raportoitiin matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden osalta joulukuussa 2023. PISAn ydinalueiden lisäksi arvioitiin neljäntenä, innovatiivisena sisältöalueena oppilaiden luovaa ajattelua (creative thinking). Tähän tutkimusosioon osallistui 64 maata ja talousaluetta.

Luova ajattelu määriteltiin taidoksi tuottaa, arvioida ja edelleen kehittää ideoita, jotka voivat johtaa omaperäisiin ja toimiviin ratkaisuihin sekä tuottaa uutta tietoa ja mielikuvituksellisia tuotoksia vaikuttavasti. Luovaa ajattelua arvioitiin kolmella osa-alueella: 1) vaihtoehtoisten ideoiden tuottaminen, 2) omaperäisten ideoiden tuottaminen, 3) ideoiden arviointi ja kehittäminen. 

Suomalaisnuorten osaaminen korkeatasoista

Suomen 15- vuotiaat nuoret menestyivät luovan ajattelun arvioinnissa hyvin ja osaamisen keskiarvo oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Suomea paremmin luovassa ajattelussa suoriutuivat Singapore, Korea, Kanada ja Australia. Suomen kanssa samalla tasolla olivat Uusi-Seelanti, Viro, Tanska ja Latvia. 

Suomen 15-vuotiaista 39 prosenttia ylsi luovan ajattelun sisältöalueella osaamistasoille 5 tai 6, jotka OECD määrittelee huippuosaamisen tasoiksi. OECD-maissa näillä osaamistasoilla oli keskimäärin 27 prosenttia oppilaista. 

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson on iloinen tuloksista, joiden mukaan Suomen 15-vuotiaat ovat luovan ajattelun osaamisessa kansainvälistä huippua. 

- Luovuuden ja innovaatiotoiminnan merkitys Suomen tulevaisuudelle ja menestykselle on keskeinen asia. PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun tulokset osoittavat, että tästä näkökulmasta suomalaiskoulut ovat onnistuneet hienosti tehtävässään tulevaisuuden rakentajina, ministeri Henriksson sanoo.

Suomen tytöt luovan ajattelun huippuosaajia

Tytöt ovat eri arviointitutkimuksissa suoriutuneet poikia paremmin lukutaidon ohella myös matematiikassa ja luonnontieteissä. PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun arviointialueella tytöt suoriutuivat kaikissa osallistujamaissa poikia paremmin. Suomessa sukupuolierot olivat jopa OECD-maiden suurimmat. 

Suomen tytöistä lähes puolet oli luovassa ajattelussa huippuosaajia. Heikkoja osaajia oli heidän joukossaan vain vähän. Erityisen hyvin tytöt suoriutuivat sosiaalisen ongelmanratkaisun tehtävistä. Suomen poikien osaaminen oli lähempänä OECD-maiden keskitasoa, mutta myös he suoriutuivat tehtävistä keskimäärin melko hyvin. 

Suomessa koulujen väliset erot luovassa ajattelussa pieniä

PISA 2022 -tutkimuksesta jo aiemmin julkaistujen tulosten mukaan suomalaiskoulujen väliset erot ovat kansainvälisesti vertaillen edelleen varsin pieniä, näin myös luovan ajattelun kohdalla. 

Suomalaiskoulut erottuivat koulutason vertailuissa myös siinä, että keskimääräiseltä sosioekonomiselta taustaltaan korkeampien ja matalampien koulujen välillä oli vain pieniä eroja. Kaupungeissa sijaitsevien koulujen oppilaat kuitenkin suoriutuivat tehtävistä hieman maaseutukoulujen oppilaita paremmin. 

Lukutaito selittää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suoriutumista 

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat OECD-maissa luovan ajattelun tehtävistä valtaväestöä yleisesti heikommin, ja ero valtaväestöön nähden oli poikkeuksellisen suuri. Ero selittyi kuitenkin pitkälti sillä, että luovaa ajattelua mitattiin tehtävillä, jossa vaadittiin paitsi tekstien ymmärtämistä, ennen kaikkea niiden kirjallista tuottamista. 

Luova ajattelu suomalaiskoulujen arjessa

Opetussuunnitelman perusteissa luovuus nähdään laaja-alaisesti opetusta ja oppimista ohjaavana lähtökohtana, sekä taitona, jota voidaan oppia eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla erilaisissa oppimisympäristöissä. Perusopetuksen arvoperustaan on kirjattu opetuksen yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi luovuuden vahvistaminen. 

Suomen nuoret pärjäsivät erityisen hyvin sosiaalisessa, yhteistoimintaan perustuvassa ongelmanratkaisussa, joka on myös opetussuunnitelman toimintakulttuurin kehittämisen periaatteisiin kirjattu tavoite. Yli puolet oppilaista oli sitä mieltä, että heitä rohkaistaan koulussa omaperäisiin ratkaisuihin. 
- - -  
Lisätietoja:

• Yliopistonlehtori Ninja Hienonen, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 2273
• Tutkijatohtori Päivi Nilivaara, Tampereen yliopisto, puh.  050 9171621
• Professori Mari-Pauliina Vainikainen, Tampereen yliopisto, puh. 050 437 7303
• Opetusneuvos Tommi Karjalainen (OKM), puh. 02953 30140

Luova ajattelu –tutkimus (Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus, REAL)