Tuore selvitys ruotsinkielisistä koulutuspoluista ja tukitoiminnoista urheilijoille
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa selvityksessä on kartoitettu ruotsinkielisiä koulutuspolkuja ja tukitoimintoja urheilijoille perusopetuksessa sekä toisella ja kolmannella asteella. Selvitys käsittelee ruotsinkielisen urheilukoulutuksen erityispiirteitä, haasteita ja kehittämistarpeita. Se tarjoaa toimenpide-ehdotuksia tukirakenteiden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.
- Selvityksen tavoitteena on ollut parantaa ruotsinkielisten urheilijoiden koulutuspolkuja ja varmistaa, että he saavat tarvitsemansa tuen ammatilliseen kehitykseensä. Nyt meillä on konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat tasavertaisia edellytyksiä kaksoisuralle, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
- Koko liikunta-alan tulee pyrkiä vahvistamaan liikuntaa, ja myös ruotsinkielisiä rakenteita on kehitettävä niin, ettei järjestelyillä aiheuteta haittaa tai mahdollisuuksien menettämistä, Bergqvist lisää.
Ruotsinkielisten urheilijoiden kaksoisura ja koulutusmahdollisuudet
Suomen kaksikielisyys ja kansalaisten kielelliset oikeudet on turvattu lainsäädännössä. Kunnat, joissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, ovat velvollisia järjestämään opetusta molemmilla kielillä. Tämä koskee myös urheilukoulutusta, mutta liikunnan tukitoimille ei ole vastaavia lakisääteisiä vaatimuksia kuin opetukselle.
Ruotsinkielistä korkeakoulutusta on Suomessa saatavilla harvemmilla paikkakunnilla kuin suomenkielistä, mikä asettaa ruotsinkieliset urheilijat haasteelliseen asemaan, erityisesti heitä, jotka tavoittelevat kaksoisuraa. Liikunnan tukitoimintoja ei myöskään ole kartoitettu yhtä hyvin kuin koulutuspolkuja. Tämä voi johtua siitä, että urheilun tukitoimintoja ei säännellä samalla tavalla, ja niiden tarjoajat vaihtelevat toimijakohtaisesti.
Toimenpide-ehdotuksia kielitaidon vahvistamiseksi ja tukitoimintojen kehittämiseksi
Selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ruotsinkielistä koulutusta ja urheilua. Peruskouluissa voisi olla enemmän liikuntapainotteisia ruotsinkielisiä kouluja. Opettajille ja rehtoreille olisi tarjottava parempaa täydennyskoulutusta. Toisella asteella tulisi lisätä opiskelupaikkoja esimerkiksi Brändön lukion urheilulinjalla (Helsinki). Kolmannella asteella on tärkeää turvata ruotsinkielisten liikunnanopettajien saatavuus tiedottamalla riittävästi ruotsinkielisistä opiskelupaikoista.
Urheilijoiden tukitoimintojen osalta tulisi selkeyttää valtionavustusten kielikriteerejä, ja edistää tiiviimpää yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa. Akatemioiden tukipalvelujen tulisi myös toimia ruotsiksi. Kaksoisuran kokonaisuus on haavoittuva, ja siksi tarvitaan selkeämpää vastuunjakoa, koordinaatiota ja parempaa tiedotusta. Lisäksi ruotsinkielisten paraurheilijoiden palvelut tulee taata.
Selvitys korostaa pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista, ruotsinkielisen viestinnän parantamista sekä aiempien strategioiden ja raporttien suositusten toimeenpanoa ja seurantaa.
Selvityksen on laatinut valtiotieteiden maisteri Silja Borgarsdóttir Sandelin.
HUOM! Selvitys on ruotsiksi mutta lopussa toimenpiteet ovat kännetty suomeksi.
Lisätietoja:
selvityshenkilö Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 050 366 8291
erityisasiantuntija Pamela Granskog, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 533 0195