Tutkimuksen mukaan korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tehosti opiskelijavalintaa – jatkotutkimusta ja -kehittämistä tarvitaan vielä

Viime hallituskaudella aloitetun, vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulujen opiskelijoista pääosa on alettu valita todistusvalinnalla ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen arvosanojen perusteella. 3. kesäkuuta julkaistussa seurantatutkimuksessa tutkijoiden johtopäätös on, että mittava opiskelijavalintauudistus saavutti keskeisiä tavoitteitaan, eikä aiheuttanut korkeakoulujen opiskelijavalintaan epätoivottuja lieveilmiöitä.

Uudistuksen tavoitteena oli sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Uudistuksen osana myös valintakokeita kehitettiin. Ammattikorkeakoulut ottivat käyttöön yhteisen digitaalisen valintakokeen ja myös yliopistoissa on kehitetty alakohtaisia yhteisiä kokeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa seurantatutkimuksessa Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittivät, onnistuiko uudistus tavoitteissaan.

Tutkimuksen tuloksina raportoidaan, että uudistus nosti saman kevään ylioppilaiden osuutta opiskelemaan hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista. Uudistus myös tehosti hakukäyttäytymistä siten, että haut kohdistuivat useampiin kohteisiin ja myös kohteisiin, jotka sijaitsivat kauempana hakijan kotipaikkakunnasta.

Toisaalta uudistus ei aiheuttanut muutoksia hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden sukupuolijakaumassa, pohjakoulutuksessa tai sosioekonomisessa taustassa. Uudistus ei siis näytä vaikuttaneen opiskelijoiden sosiaaliseen liikkuvuuteen. Myös uudistuksen jälkeen korkeakoulutus periytyy vahvasti Suomessa.

– Olen tyytyväinen siihen, että isosta uudistuksesta käynnistettiin heti seurantatutkimus. Nyt on saatu ensimmäisiä tuloksia, joiden mukaan uudistus vaikuttaa saavuttaneen tavoitteitaan opiskelijavalinnan tehostumisessa. On kuitenkin aikaista arvioida uudistuksen laajempia vaikutuksia. Jatkotutkimusta ja opiskelijavalintojen edelleen kehittämistä tarvitaan, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnalla on vaikutuksia koko koulutusjärjestelmään. Julkista keskustelua ovat herättäneet erityisesti yliopistojen todistusvalinnassa soveltamat ylioppilastutkinnon pisteytykset, joissa eri aineista saatavat pistemäärät perustuvat kyseisen aineen lukiokurssien määriin.

– Saan runsaasti viestejä, että korkeakouluvalinnoissa käytetyt pisteytykset aiheuttavat lukiolaisille paineita ja stressiä ja vaikuttavat liiankin paljon lukiolaisten tekemiin ainevalintoihin. Nyt päättyneen tutkimushankkeen lisäksi olemme käynnistäneet tutkimuksen, jossa uudistusten vaikutusta lukioihin selvitetään laajasti. Lukion yleissivistävää tehtävää ei saa vaarantaa. Pidän erityisen tärkeänä, että jatkossakin on monia eri väyliä hakeutua korkeakoulutukseen, toteaa opetusministeri Li Andersson.

Yliopistot ovat aloittaneet valmistelun, jossa tavoitteena on valintakokeiden uudistaminen ja myös todistusvalinnassa käytettyjen ylioppilastutkinnon pisteytysten tarkasteleminen. 

– Tästä eteenpäin olisi hyvä, että valintaperusteita uudistetaan maltillisella syklillä tutkittuun tietoon nojaten. Uudistuksissa tulee huomioida valintaperusteiden merkittävä rooli koko koulutusjärjestelmässä, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Honkonen.

Lisää aiheesta

• Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti
• VATT:n tiedote: Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus: Opiskelupaikkojen enemmistön täyttäminen todistusvalinnalla tehosti opiskelijavalintaa
• Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin (UUSVALU) -tutkimus
• Unifin tiedote valintakokeiden ja ylioppilastutkinnon pisteytysten kehittämistä 22.4.2022 

Lisätietoja

• Opetusneuvos Ilmari Hyvönen, p. 0295 330 117