Hyppää sisältöön

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Tietosuojapäivässä Helsingissä 28.1.2020

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 28.1.2020 15.50
Puhe

Hyvät seminaarivieraat, bästa seminariegäster,

Tänään juhlistamme ansaitusti Tietosuojapäivää. Käytännössä kuitenkin jokainen päivä on tietosuojapäivä. Sitä minun ei ehkä tarvitse teille tietosuojan ammattilaisille kertoa. Oikeusministerinä totean kuitenkin, että henkilötietojen suoja on perusoikeus, joka ei näy ainoastaan lakikirjoissa. Se on perusoikeus, joka koskettaa jokaista kansalaista heidän jokapäiväisessä elämässään. Se on perusoikeus, jonka toteutumisen eteen tehdään joka päivä töitä kaikkialla yhteiskunnassa.

Idag firar vi Dataskyddsdagen. För största delen av oss som är här idag är varje dag en Dataskyddsdag. Det visar hur världen har ändrats under de senaste årtiondena. Dataskydd har blivit en del av vår vardag. Begreppet har blivit bekant för vanliga medborgare, också för våra tonåringar. Skyddet av våra personuppgifter är inte enbart något som syns i lagtexten. Det är en grundläggande rättighet som berör oss alla i vår vardag. Det är en grundläggande rättighet som vi måste arbeta för varje dag.

Henkilötietojen suojaamisessa on teillä, hyvät seminaarivieraat, hyvin merkittävä rooli. Tietosuojavaltuutettu valvoo, että tietosuojalainsäädäntöä noudatetaan asianmukaisesti. Tietosuojavastaavat puolestaan turvaavat ja edistävät tietosuojan toteutumista käytännön tasolla organisaatioissa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tietosuojan asiantuntijoita tarvitaan sekä jokapäiväiseen tietoturvan ylläpitoon että entistä haasteellisempien tietosuojakysymysten ratkaisemiseen.

Olen hyvin iloinen, että teitä tietosuojan ammattilaisia on päässyt tänään paikalle niin runsas joukko. Kiitos teille kaikille siitä tärkeästä työstä, jota teette tietosuojan eteen.

Myös meille hallituksessa tietosuojan turvaaminen ja edistäminen on tärkeässä roolissa. Hallitusohjelmaan on nimenomaisesti kirjattu, että henkilötietojen suojaa kehitetään määrätietoisesti. Meillä oikeusministeriössä tullaan aloittamaan positiivisen luottotietorekisterin valmistelutyö. Selvityksen alla on myös automatisoidun päätöksenteon lainsäädännölliset reunaehdot. Minulle oikeusministerinä on itsestään selvää, että tällaisen sääntelyn laatimisessa on otettava huomioon henkilötietojen suojaa sääntelevä lainsäädäntökehikko ja sen sisältämät periaatteet. Sama koskee myös esimerkiksi sote-sääntelyä ja erilaisia digitalisaatioliitännäisiä hankkeita.

Kenellekään ei liene epäselvää, että digitalisaatio käsitteenä on yksi nyky-yhteiskuntaa eniten leimaavimmista ilmiöistä. Uusia teknologioita syntyy ja kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi tekoälyyn perustuvien sovellutusten käyttöä kehitetään ja suunnitellaan EU:ssa ja maailmalla kuumeisesti. Niin kuumeisesti, että lainsäädännöllä on välillä vaikeuksia pysyä mukana.

Samalla tietojenkäsittelyn keinot ja kapasiteetti ovat kasvaneet huimaa vauhtia. Dataa tehokkaammin hyödyntämällä voidaan saada aikaan innovaatioita ja talouskasvua sekä toisaalta tehdä esimerkiksi parempia viranomaispäätöksiä ja terveydenhuollon toimenpiteitä. Digitalisaatio voi myös keventää vaikkapa terveydenhoitajien työtaakkaa hoitamalla rutiininomaisia työtehtäviä ja antaa siten ammattilaisille aikaa keskittyä potilaisiin.

Tämä jo pitkään jatkunut kehityssuunta on kaksiteräinen miekka: se on ilmiönä samanaikaisesti sekä haaste että mahdollisuus. Keskeinen kysymys on, miten voimme oikeusvaltiossa valjastaa käyttöön uusia teknologioita niiden potentiaalia hyödyntäen eettisesti kestävällä tavalla, ja samalla turvata yksityisyyden suojan täysimääräisen kunnioituksen. Uskon, että tämä kysymys tulee olemaan vahvasti esillä myös alkaneella uudella vuosikymmenellä. Kuvaavaa on, että työnsä hiljattain aloittanut uusi Euroopan komissio valmistelee yhtenä ensimmäisistä tehtävistään arvioita tekoälyn sääntelytarpeista.

Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän tietojaan käsitellään lainmukaisella, läpinäkyvällä ja kestävällä tavalla. Heidän on myös voitava hallita ja ymmärtää, miten ja mihin heidän tietojaan käytetään. Tietosuojaa koskeva lainsäädäntö on tässä ehdottomasti avainasemassa. Korkea tietosuojan taso ja maailman edistyksellisin henkilötietosääntely ovat Euroopan unionin ja samalla Suomen kilpailuvaltteja. Niistä meidän tulee pitää kiinni.

Uuden tietosuojasääntelyn ensiaskeleet on nyt otettu, kun EU:n yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettu puolisentoista vuotta. Uuden sääntelyn arviointi EU:n tasolla on parhaillaan käynnissä. Suomen puheenjohtajuuskaudella viime syksynä muodostimme jäsenvaltioiden kesken yhteisen näkemyksen tietosuoja-asetuksen tähänastisesta toimivuudesta. Lisäksi kansallisella tasolla oikeusministeriö on selvittänyt uuden tietosuojalainsäädännön soveltamiskokemuksia viime vuonna järjestetyllä lausuntokierroksella. Tähänastinen arviointityö osoittaa, että uusi sääntely on monilta osin ollut menestys, mutta eri rintamilla riittää vielä työtä.

Medborgarna måste kunna lita på att deras personuppgifter behandlas på ett lagenligt, transparent och hållbart sätt. De måste också ha kontroll över och förstå hur och för vilka ändamål dessa uppgifter används. Här är Dataskyddslagstiftningen i nyckelposition. Samtidigt måste vi inse att världen utvecklas i riktningar som vi har svårt att förutspå ännu idag. Därför är det viktigt att skapa en kultur där data respekteras, där känslig information inte finns till salu. Inom europeiska unionen görs det samarbete för att få denna kultur in i lagar och processer. EU och Finland har alla förutsättningar att vara föregångare i dataskyddsfrågor. De är en konkurrensfördel för oss men de ska också vara ett budskap som vi förmedlar vidare i större och mindre sammanhang.

Hyvä yleisö,

Joku saattoi ajatella, että maailma tuli tietosuojan osalta valmiiksi toukokuussa 2018, kun yleistä tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa. Näin ei tietenkään ole. Tietosuojasta on mitä suurimmassa määrin tullut jatkuva ja oletusarvoinen osa yhteiskuntaamme, niin lainsäädännössä kuin käytännön toimintatavoissakin.

Mielestäni yksi tärkeä avain siihen, että tietosuoja toteutuu tässä maassa, on kuitenkin yksinkertainen: apu ja neuvonta. Tietosuojaosaaminen on välttämätöntä hyvin monenlaisissa työtehtävissä ja ympäristöissä tänä päivänä. Siksi onkin äärimmäisen arvokasta, että kysyjille on tarjolla neuvontaa ja tukea silloin, kun he sitä pyytävät – ja joskus vaikkeivat edes pyydä. Monille tämä muutos on nimittäin ollut valtava, niin symbolisesti kuin käytännön tasolla. Meidän kaikkien vastuulla on, että me näemmä tietosuojan vahvuutena. Lainatakseni viime vuonna suruksemme menehtynyttä Euroopan tietosuojavaltuutettua Giovanni Buttarellia: tietosuojauudistus on muuttanut ihmisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittamisen kulttuuria, ja tämän tietosuojakulttuurin muutoksen tulee heijastua kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää Tietosuojapäivää! Med dessa ord vill jag önska er en riktigt god Dataskyddsdag!