Hyppää sisältöön

Vahvistamme väestön omatoimisen varautumisen viestintää

Eriikka Koistinen
Julkaisuajankohta 25.5.2023 16.07
Kolumni

Väestön omatoiminen varautuminen on tärkeä osa Suomen kriisinkestävyyttä. Sisäministeriö sai tänä keväänä lisätalousarviossa 0,5 miljoonan euron määrärahan väestön omatoimisen varautumisen tukemiseen viestinnällä, kirjoittaa viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.

Tämä kertoo asian tärkeydestä – olemme Ukrainassakin nähneet, miten siviiliyhteiskunnalla on merkittävä rooli äärimmäisissäkin kriiseissä kuten sodassa. Varautumista tarvitaan kuitenkin normaalioloissakin. 

Tavoitteena on, että jokainen Suomessa asuva huolehtii kykyjensä mukaan omatoimisesta varautumisesta, varautuu erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin ja on silloin henkisesti kriisinkestävämpi ja toimintakykyisempi.  Tällöin ihminen on oman turvallisuutensa subjekti sen sijaan, että hän olisi pelkästään valtion turvallisuuskoneiston toimenpiteiden tai hybridivaikuttajan keinojen objekti. 

Mitä paremmin olemme valmistautuneita yksilöinä, sitä vaimeampia häiriöiden vaikutukset ovat yhteiskunnassa. Esimerkiksi myrskyn, sähkökatkon tai ruuan toimitusketjun häiriön vaikutukset jäävät vähäisemmiksi, jos kotoa löytyy kotivara, josta voi ammentaa asioita arkiseen käyttöön.  

Nuoret ja kaupunkilaiset heikommin varautuneita

Meillä on melko tarkkaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta. Useat väestökyselyt ovat tarkastelleet eri näkökulmista väestön omatoimisen varautumisen kehitystä, kuten valtioneuvoston Kansalaispulssit ja sisäministeriön Sentimentti-kansalaiskyselyt.

15-29-vuotiaista vain kolmannes kokee olevansa varautunut häiriötilanteisiin helmikuun Kansalaispulssin mukaan. Vastaavasti 60-74-vuotiaista noin kaksi kolmannesta kokee olevansa varautunut. Pieni- ja hyvätuloisten välillä erot eivät olleet yhtä selviä, mutta korkeampi tulotaso mahdollistaa paremman varautumisen. Kerrostalossa asuvista 39 prosenttia piti varautumistaan vähintään melko hyvänä, kun taas vastaava luku omakotitalossa asuvista oli 64 prosenttia.

Näihin eroihin on luonnollisia selityksiä. Omakotitalossa asuvalla palvelut ovat keskimäärin kauempana kuin taajama-alueella kerrostalossa asuvalla. Kerrostalossa asuvalla palvelut ovat todennäköisesti älypuhelimen sovelluksen päässä ympäri vuorokauden, joten miksipä varautua häiriötilanteisiin. Lisäksi omatoimiseen varautumiseen vaikuttavat erityisesti nopeasti kohonneet hinnat ja sen vaikutukset kulutukseen.

Pelastustoimen ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tekemässä väestösegmentoinnissa kaupunkilaiset nousivat esiin väestönosana, jossa varautuminen ja kiinnostus arjen turvallisuuteen on muita vähäisempää. Näin on muun muassa opiskelijoilla. 

Kun nuori muuttaa omilleen, eivät arjen turvallisuusasiat ole varmasti päällimmäisenä mielessä. Ensimmäiseen kotiin muuttava nuori onkin otollinen kohderyhmä turvallisuusviestinnälle. Esimerkiksi tähän pyrimme sisäministeriössä vaikuttamaan lisätalousarviosta saadulla viestintärahoituksella. Kohdistamme nuorille tietoa heidän käyttämissään kanavissa.  

Omatoiminen varautuminen on kuitenkin monipuolisempaa kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi.

Tieto kriisivarautumisesta kaikkien käyttöön

Kyse ei ole vain materiaalisesta kotivarasta, kuten ruuasta, vedestä ja vara-akuista, vaan myös disinformaation tunnistamisesta, suojautumisesta kotiin ja lähimmän väestönsuojan tietämisestä, tarvittaessa omatoimisesta evakuoitumisesta, toisten auttamisen tärkeydestä, sekä henkisestä kriisinkestävyydestä kun yhteydet ovat syystä tai toisesta poikki. 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kriisitilanteisiin ennalta varautuminen vahvistaa yksilön toimintakykyä kriisin tullen. Varautumisessa on kyse kansalaistaidoista.

Kehitämme omatoimisen varautumisen sisältöjä verkkopalveluksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa – saavutettavasti ja monikielisesti. Päivittyvä kriisisivusto on tehokkaampi vaihtoehto kuin kertaluontoisesti kotiin jaettava kriisiopas, jollainen esimerkiksi Ruotsissa on jaettu koteihin. Pohdimme kuitenkin, miten tavoitetaan väestöryhmät, jotka eivät käytä nettiä.

Suomessa ei ole erillistä valtakunnallista kriisisivustoa, kuten monissa muissa Euroopan maissa. Meiltä puuttuu viranomaissivusto, josta väestö löytää kokonaisvaltaisesti, miten kriiseihin ja laajoihin häiriöihin voi varautua, ja jonne kriisin aikana tieto koottaisiin.  Sisäministeriön tarkoituksena on saamallamme määrärahalla toteuttaa väestövarautumisen perussivusto tänä ja ensi vuonna.

Varautumiseen on satsattava etukäteen - silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. Häiriötilanteet puolestaan tuovat esiin varautumisen puutteet, ja kannustavat ihmisiä varautumaan entistä paremmin. Ajatus varautumisesta saattaa ymmärrettävästi hieman pelottaakin, mutta lopultakin se vahvistaa yksilön ja yhteisön toimintakykyä.

Eriikka Koistinen
viestintäjohtaja
@EriikkaK

Sivun alkuun