Hyppää sisältöön

EU:n energiaministerien asialistalla 16.12. geoterminen energia ja EU:n energiapolitiikan tuleva suunta

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 13.12.2024 15.12
Tiedote
EU:n Neuvoston kokoussali

EU:n energiaministerit kokoontuvat 16.12.2024 Brysselissä. Neuvoston asialistalla ovat geotermisen energian edistämistä koskevat neuvoston päätelmät sekä keskustelu EU:n energiapolitiikan tulevaisuudesta. Suomen kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Geotermistä energian päätelmissä korostetaan sen potentiaalia paikallisena uusiutuvana energialähteenä. Komissiota kehotetaan laatimaan toimintasuunnitelma geotermisen energian edistämiseksi.

Geotermistä energian haasteina nähdään sääntelyn monimutkaisuus, kaupallinen kannattavuus, osaamisvaje ja luvitus, samoin kuin poraamiseen liittyvät ympäristöriskit ja tarve toteuttaa hankkeet sopusoinnussa EU:n ympäristö- ja vesiensuojelusääntelyn kanssa.

Geoterminen energialla tarkoitetaan tyypillisesti maan sisuksista syntyvän energian hyödyntämistä poraamalla syviä (yli 3 km) kaivoja maan kuoreen ja kierrättämällä vettä näiden kautta, mutta myös maalämpö (alle 1 km) luetaan yleisesti sellaiseksi. 

Suomi on EU:n johtavia maalämmön hyödyntäjiä, ja keskisyvä (500–3000 m) geoterminen energia nähdään lupaavana uusiutuvan lämmön tuotannossa. Teknologiaa voidaan hyödyntää myös lämmön kausivarastointiin, mikä tuo osaltaan kaivattua joustoa energian käyttöön. Myös syvän geotermisen energian demonstraatiohankkeita on toteutettu, mutta sen edellyttämien kaivojen poraaminen on Suomen olosuhteissa kallista ja teknisesti haastavaa, mikä rajoittaa niiden hyödynnettävyyttä ja taloudellista kannattavuutta.

Keskustelussa tulevan lainsäädäntökauden energiatavoitteet

Kokouksen toisena asiana on poliittinen keskustelu aidosta energiaunionista. Puheenjohtajan pohjapaperissa todetaan, että EU:n on kyettävä vastaamaan useisiin haasteisiin, jotta se voi jatkaa energia- ja ilmastotavoitteidensa edistämistä. Keskustelua ohjaa kysymys siitä, mitkä aloitteet ovat ensisijaisia tulevalla lainsäädäntökaudella, jotta energiaunionin tavoitteita voidaan edistää tehokkaimmin ja samalla taata turvallinen, kohtuuhintainen ja kestävä energiatulevaisuus kaikille eurooppalaisille. 

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti heinäkuussa Clean Industrial Deal -aloitteen, jonka uusi komissio antaa toimikautensa sadan ensimmäisen päivän aikana. Komissio antaa myös kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman. Lisäksi komissiolta on luvassa konkreettisia aloitteita, muun muassa sähköistämistä koskeva toimintasuunnitelma sekä tiekartta, jossa linjataan, kuinka EU irtautuu täysin venäläisen energian tuonnista. 

Mario Draghin syyskuussa julkaisemassa Euroopan kilpailukykyä käsittelevässä raportissa korostettiin EU:n kilpailukyvyn suurimpana haasteena energian korkeita hintoja verrattuina tärkeimpiin kilpailijoihin.

Suomi katsoo, että investointeja puhtaaseen energiaan tulee edelleen edistää ennen kaikkea markkinaehtoisesti. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimien prioriteettina tulee olla fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. EU:n riippuvuutta kolmansista maista, erityisesti Venäjästä, tulee edelleen vähentää ja vahvistaa näin EU:n strategista autonomiaa. 

Energiatehokkuustavoitteilla tulisi ensisijaisesti tukea päästöjen vähentämistä kulutuksen rajoittamisen sijaan. Jäsenvaltiokohtaiset puhtaaseen siirtymään tarvittavat teknologiat tulee huomioida tasavertaisesti. Suomi edistää vahvasti ydinenergian roolia päästöttömänä energiamuotona puhtaassa siirtymässä. 

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. +358 50 431 6518
neuvotteleva virkamies Elina Johansson, TEM, p. +358 50 301 4607
erityisasiantuntija Sanna Ek-Husson, Suomen pysyvä edustusto, Bryssel, p. +32 470 206 178