Hyppää sisältöön

OECD:n tutkimus- ja innovaatiokatsaus 2023: kestävyyssiirtymien nopeuttaminen vaatii strategista älykkyyttä ja suuntaavaa politiikkaa

työ- ja elinkeinoministeriö
Kirsti Vilén
Julkaisuajankohta 23.5.2023 11.24
Kolumni
Kirsti Vilen

OECD julkaisi maaliskuussa katsauksen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehityssuunnista, joka keskittyy ilmastomuutoksen, kasvavien geopoliittisten jännitteiden, covid-19 pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin. Monipuolisen analyysin lisäksi raportti  sisältää suosituksia jäsenmaille tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen. 

OECD:n raportin "Enabling Transitions in Times of Disruption" mukaan ilmastomuutoksen torjunta ja pandemia ovat osoittaneet, että tiede, teknologia ja innovaatiot ovat välttämättömiä kestävyyssiirtyminen nopeuttamiseksi ja yhteiskuntia koetteleviin häiriöihin sopeutumiseksi sekä niistä selviämiseksi. Tämä vaikuttaa myös tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaympäristöön. Esimerkiksi ilmastomuutosta on pystyttävä torjumaan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin, mikä edellyttää, että tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on pystyttävä paremmin suuntaamaan ilmastomuutosta estäviin ja hidastaviin ratkaisuihin. Geopolitiikan kehitys ja globaalit kriisit puolestaan vaikuttavat siihen, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa turvallisuusnäkökohdat nousevat aikaisempaa merkittävämpään rooliin. 

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on monien muutosten ja odotusten keskellä. Keskeistä on hyvä valmistautuminen. OECD katsoo, että tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden vahvat yhteistyösuhteet normaaliaikoina ovat välttämättömiä, jotta ne pystyvät toimimaan nopeasti kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. Yhteistyön lisäksi olennaista on vahva strateginen älykkyys eli kyky ennakoida, tunnistaa, seurata ja arvioida esiin nousevia riskejä ja tapoja vastata niihin. 

Globaalit haasteet vaativat kansainvälisessä yhteistyössä kehitettäviä ratkaisuja

Geopoliittiset jännitteet lisäävät strategista kilpailua nousevissa teknologioissa. Kiinan kasvava teknologia-asema herättää monenlaisia huolenaiheita. Ne johtavat talous- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden merkittävään lähentymiseen ja maailmanlaajuisen teknologiaperusteisen kilpailun kiristymiseen. Monenvälisen yhteistyön suuri koetus onkin OECD:n mukaan kyky sovittaa yhteen kasvava strateginen kilpailu ja tarve vastata suuriin globaaleihin haasteisiin. Raportti jäsentää eri maiden käyttöönottamia toimenpiteitä kolmeen kokonaisuuteen 1) kansainvälisten teknologiavirtojen rajoittaminen ja haavoittuvien riippuvuuksien vähentäminen 2) teollisuuden suorituskyvyn parantaminen tiede-, teknologia- ja innovaatioinvestointien avulla ja 3) kansainvälisten tiede-, teknologia- ja innovaatioliittoutumien vahvistaminen saman mielisten talouksien välillä. 

Ilmastomuutokseen vastaamiseen tarvitaan kunnianhimoisempaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa

Kansalliset tutkimus- ja innovaatiojärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä kestävässä kehityksessä. Ilmastomuutokseen vastaaminen edellyttää merkittäviä muutoksia sosioteknisissä järjestelmissä, kuten energiassa, ruoassa ja liikkuvuudessa. OECD peräänkuuluttaa jäsenmailta kunnianhimoisempaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa kiireesti tarvittavien muutosten tukemiseksi. Suurempien investointien lisäksi tarvitaan vahvempaa suuntaavuutta. Missiolähtöinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on yksi tapa ohjata ja nopeuttaa vähähiilisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Missiovetoisten mallien vaikutusten tehostamiseksi OECD pitää tärkeänä siirtymistä t&k- ja innovaatiotoimien koordinoinnista laajempiin ja monia toimijoita liikkeelle saaviin kokonaisuuksiin. 

Työ-ja elinkeinoministeriön raportti "Vihreää siirtymää tukeva innovaatiopolitiikka: toimintamallit ja käytännöt" hahmottaa tapoja edistää vihreää siirtymää innovaatiopolitiikan keinoin. Raportti sisältää kaksi pääsuositusta. Ensimmäinen koskee innovaatiopolitiikan tehokkaampaa valjastamista vihreän siirtymän tukemiseen ylläpitämällä laajaa ja ajantasaista tilannekuvaa haasteista sekä mahdollisuuksista. Toisessa suositetaan uudistavan innovaatiopolitiikan lähestymistavan omaksumista, mikä mahdollistaisi yhteiskunnallisten haasteiden, innovaatiojärjestelmän systeemisten muutosten ja perinteisen tutkimus- ja innovaatio- ja kasvupolitiikan näkökulmien nivomisen yhteen. Näitä eri tasoisia politiikkatoimia on jo toteutettu, mutta niiden toimivuutta ei välttämättä ole tarkasteltu yhtenäisesti. Toukokuun alussa julkaistiin valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan raportti "Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aikakaudella: Strategisen toimeenpanon malli."  Missiovetoinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tarjoaa valtiolle työkalun strategisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi ja monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä tiede- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa. Selvityksen mukaan tämä edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista ja johtajuutta sekä valmiuksien ja osaamisen vahvistamista, mutta samalla missiot mahdollistavat eri hallinnonalojen ja sektorien kykyjen ja resurssien hyödyntämisen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi eli missioiden ratkaisemiseksi.

Strategiseen älykkyyden parantamiseen tarvitaan uusia tietorakenteita ja organisatorisia valmiuksia 

Yhteiskuntaa läpileikkaavat kestävyyssiirtymät edellyttävät systeemistä ja uudistavaa (transformatiivista) tutkimus-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa. Uudistava politiikka on moniulotteista ja sitä tehdään usein nopeasti muuttuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Suuntaavan politiikan valmisteluun, toteutukseen, johdonmukaisuuden varmistamiseen ja arviointiin tarvitaan uudenlaista tietoa ja näyttöä. Tärkeitä menetelmiä tähän työhön ovat strateginen ennakointi ja teknologia-arviointi, mallintaminen ja simulaatiot, järjestelmien ja polkujen kartoitus, seuranta ja arviointi sekä uusien kvantitatiivisten indikaattoreiden kehittäminen. Tätä kokonaisuutta OECD kutsuu strategiseksi älykkyydeksi ja arvioi, että hallituksilla ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa käytettävissä globaalien kestävyyssiirtymätavoitteiden saavuttamiseksi. 

Strategista älykkyyttä ja näyttöä tarvitaan uudistavassa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa suunnan määrittämiseen sekä kokeilujen ja oppimisen tukemiseen systeemisissä, tieteidenvälisissä, komplekseissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Nämä tietovaatimukset edellyttävät usein uusia tai merkittävästi mukautettuja tietorakenteita ja -infrastruktuureja sekä uusia taitoja ja organisatorisia valmiuksia. OECD katsoo, että jäsenmaiden pitää uudistaa strategisen älykkyyden tuotanto ja hyödyntäminen. Erityinen haaste on osata yhdistää ja syntetisoida saatavilla olevaa, eri lähteistä tulevaa, eri tarkoitukseen tuotettua ja eri muodossa olevaa dataa. Tätä haastetta ratkaisemaan useat maat parhaillaan kehittävät monialaisia strategisen älykkyyden infrastruktuureja suuntaavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan haasteeseen vastaamiseksi.

Teknologia-arviointia ja -hallintaa hyödyntämällä nousevista teknologioista voidaan saada paras hyöty

Nopealla teknologiakehityksellä voi olla myös kielteisiä seurauksia. Niistä voi aiheutua riskejä yksilöille, yhteiskunnille sekä ympäristölle. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi eriarvoisuuden lisääntyminen sekä uhkat turvallisuudelle ja ihmisoikeuksille. OECD:n mukaan demokraattiset yhteisöt yhä useammin haluavat, että demokratian, ihmisoikeuksien, kestävyyden, avoimuuden, vastuullisuuden, turvallisuuden ja joustavuuden yhteiset arvot sisällytetään teknologiakehitykseen. Keinoja tähän ovat erilaiset suunnitteluperiaatteet ja –työkalut, joita kutsutaan nimellä teknologiahallinta (technology governance). 

Huhtikuussa käynnistyneessä valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan hankkeessa "Teknologianeutraliteetti ja yhteiskunnan strategisten tavoitteet tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa" selvitetään miten strategisten valintojen ja suuntaavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhteydessä pystyttäisiin toteuttamaan nousevien teknologioiden ennakointia ja tunnistamista sekä teknologioiden vaikutusten arviointia.

OECD:n katsaus tarjoaa konkreettisia kehitysajatuksia parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten toteutukseen 

Suomi on sitoutunut nostamaan t&k-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti nosti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisen yhdeksi tärkeäksi lähtökohdaksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistamisessa ja nousevan t&k-rahoituksen kohdentamisessa. OECD:n tutkimus- ja innovaatiokatsaus 2023 antaa vahvan tuen parlamentaarisen työryhmän analyysille ja linjauksille sekä sisältää monia konkreettisia kehitysajatuksia niiden käytännön toteutukseen. 

neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén, työ- ja elinkeinoministeriö