Työryhmä arvioi RED III-direktiivin biomassan kestävyysvaatimuksia

Suomi täyttää EU:n päivitetyn uusiutuvan energian direktiivin (RED III) maatason kestävyysvaatimukset. Tämä arvio sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän raporttiin siitä, mitä lokakuussa 2023 annetun direktiivin kansallinen toimeenpano Suomessa edellyttää.

Ministeriö asetti 31.10.2023 työryhmän arvioimaan, mitä uudistuksia nykyiseen lainsäädäntöön tarvitaan (RED III -direktiivin ja siinä asetettujen bioenergian kestävyyskriteerien ja kaskadikäytön periaatteen toimeenpanossa. 

Direktiivin keskeisin tavoite on uusiutuvan energian EU:ta koskevan yleistavoitteen nosto 42,5 prosenttiin vuodelle 2030. Direktiivillä tiukennetaan biomassan energiatuotannon kestävyyskriteerejä, jotta pienennetään bioenergian kestämättömän tuotannon riskiä. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa direktiivin mukaisen kaskadikäyttöperiaatteen soveltaminen keskittyen tukijärjestelmiin.

Työryhmän työ painottui metsäbiomassaa koskevien vaatimusten arviointiin, sillä niihin kohdistuu direktiivissä suurimmat muutokset. Päivitetyt metsäbiomassan kestävyyskriteerit sisältävät paljon kansallista liikkumavaraa, joka on huomioitu työryhmän työssä. Työryhmän mukaan Suomi täyttää direktiivin maatason kestävyysvaatimukset.

Työryhmä on antanut joukon ehdotuksia, joita tulisi ottaa huomioon laajennettaessa voimassa olevan lainsäädännön soveltamisalaa. Se ehdottaa, että biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille asetettavista vaatimuksista säädetään kansallisessa lainsäädännössä seuraavasti:

• voimassa olevan lain soveltamisalaa laajennetaan kattamaan direktiivin uudet kokonaislämpötehorajat sekä biometaania koskeva virtausnopeus;
• direktiivin mukaiset metsäbiomassaa ja maatalousbiomassaa koskevat kestävyyskriteerit sisällytetään lakiin sellaisenaan, eikä kansallisia lisäkriteereitä aseteta biomassapolttoaineille;
• tiettyjä metsäbiomassajakeita koskeva suora tukikielto viedään energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023–2027 annettuun valtioneuvoston asetukseen;
• vaatimus tarkastuslausuman antamisesta säädetään laissa tarkoitetuille metsäbiomassaa käyttäville toiminnanharjoittajille. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa sopimuksin suoraan tai välillisesti kaikkien tuotantoketjun osapuolien kanssa, että he eivät hanki metsäbiomassaa kielletyiltä maa-alueilta;
• kestävyyskriteereihin liittyen sekajätteen lajittelujärjestelmiä tulisi tarkastella osana jätepuitedirektiiviä ja jätelain uudistamista koskevia prosesseja;
• toimeenpanossa tulee pyrkiä mahdollisimman vähäiseen hallinnolliseen taakkaan sekä mahdollisuuksien mukaan tulisi hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä;
• kokonaislämpöteholtaan 7,5–20 MW laitoksille tutkitaan mahdollisuutta ottaa käyttöön direktiivin mahdollistama yksinkertaistettu kansallinen todentamisjärjestelmä;
• direktiivin toimeenpanossa otetaan huomioon siirtymäsäännöksellä mahdollisuus osoittaa biomassan kestävyys siitä hetkestä eteenpäin, kun lakimuutokset ovat tulleet voimaan.

Työryhmän mukaan myös tiettyjä kestävyyden osa-alueita voitaisiin vielä kehittää, jotta direktiivin vaatimustenmukaisuus tulisi vielä paremmin katetuksi. Työryhmän raporttiin sisältyy yksi eriävä mielipide.

Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset pääosin voimaan viimeistään 21.5.2025. Suomi tekee tarvittavat muutokset pääosin lakiin biopolttoaineista, bionesteistä ja biopolttoaineista. Lakiluonnos on tarkoitus saada lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2025, ja sen jälkeen eduskunnan käsiteltäväksi niin, että lakimuutokset saataisiin voimaan direktiivin mukaisessa määräajassa.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Harri Haavisto, TEM, p. 0295 047 059
erityisasiantuntija Nicoleta Kaitazis, TEM, p. 0295 047 067