Työryhmä esittää ratkaisuja kaivannaisjätteiden hyödyntämiseksi
Kaivannaisjätteet ja muut mineraaliset jätteet edustavat kolmea neljäsosaa kaikesta Suomessa vuosittain syntyvästä jätteestä. Kaivannaisjätteiden hyödyntämismahdollisuuksia selvittänyt työryhmä esittää loppuraportissaan kahdeksaa toimenpidettä, jotka raivaisivat hyödyntämisen esteitä.
Sivukiveä eli louhinnan jätettä käytetään kaivosten rakennustoimissa, kuten teissä ja perustuksissa sekä kaivosten täytöissä ja sulkemisissa. Sivukivet ja rikastushiekat voivat myös sisältää arvokkaita mineraaleja, joita ei aiemmin ole ollut taloudellisesti tai teknillisesti mahdollista hyödyntää.
”Työryhmän työssä antoisinta olivat keskustelut kaivosyhtiöiden, tutkimuslaitosten, jatkojalostuksesta kiinnostuneiden, potentiaalisten asiakkaiden ja ministeriöiden väen kanssa. Ryhmä on jo käynnistänyt aloitteita ja verkostoja, jotka avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaivannaisjätteiden hyödyntämisen tiellä on vielä aivan liian paljon pullonkauloja ja hidasteita. Kiertotalous etenee, kun kaikki hoitavat oman osuutensa”, sanoo koordinaatioryhmän työtä vetänyt työelämäprofessori Hannele Pokka.
Työryhmä ehdottaa kahdeksaa toimenpidettä. Sivukivissä ja rikastushiekassa olevien potentiaalisten raaka-aineiden määrä ja laatu on tehtävä tunnetuksi. Hyödyntämisessä tarvitaan monialaista osaamista, tutkimusta ja uusia teknologisia ratkaisuja. Julkishallinnon infra- ja rakennuskohteiden hankinnassa kiertotalous on työryhmän mukaan otettava nykyistä paremmin huomioon. Neitseellisten massojen käytöstä olisi esimerkiksi laadittava erillinen selvitys ja perustelut.
Ryhmä esittää myös, että kaivannaisjätteen suunnitelmallisempaan hyötykäyttöä varten uusien kaivannaishankkeiden tulisi laatia kiertotalousselonteko. Siitä tulisi käydä ilmi, miten ylijäämämassoja minimoidaan toiminnan koko elinkaaren aikana. Suunnitelma olisi osa lupaprosessia.
Kaivannaistoiminnassa syntyy louhinnan sivutuotteena pinta- ja irtomaata, sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka luokitellaan käytöstä poistettuina kaivannaisjätteiksi. Suurin osa jätteestä sijoitetaan kaivosalueelle. Tilastokeskuksen mukaan jätteitä kertyi vuonna 2021 yhteensä vajaa 125 Mt, josta kaivos- ja louhostoiminnan osuus oli 93,5 Mt.
Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, työelämäprofessori Hannele Pokka, p. 040 482 2772
erityisasiantuntijaSari Tasa TEM, p. 029 5048 242