Hyppää sisältöön

IPCC:n raportti: Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tuhansia vuosia – ilmastonmuutoksen haasteisiin mahdollista vastata nopeilla ja laajoilla toimilla

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 20.3.2023 15.02
Tiedote
Kuvassa lähikuva sulavasta jäästä.

Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.

Ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos tiedottavat

IPCC julkaisi 20. maaliskuuta kuudennen arviointiraportin viimeisen osan, yhteenvetoraportin. Raportti summaa yhteen vuosina 2018–2022 julkaistut osaraportit ja erikoisraportit.

IPCC alleviivaa yhteenvedossaan, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain nyt tehtävillä välittömillä ja voimakkailla maailmanlaajuisilla päästövähennyksillä. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen hillitä maailman keskilämpötilan nouseminen puolellatoista tai korkeintaan kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan.

Saatavilla on tietoa, keinoja ja myös maailmanlaajuista pääomaa ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Päätökset ja toimenpiteet, joita nyt teemme, vaikuttavat tuhansia vuosia.

”Tieteen viestit ovat vakavia. Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin. Tämä on nyt välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarvitsemme ihan jokaisen mukaan: niin valtion, yritykset, maanviljelijät, järjestöt kuin kansalaisetkin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Raportti koostaa parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon ilmastosta

IPCC:n kokoaman kuudennen arviointiraportin mittakaavasta kertoo se, että osaraportteja on ollut kirjoittamassa satoja tutkijoita, viittauksia eri tutkimuksiin on kymmeniä tuhansia. Raportin tekoon on osallistunut myös suomalaisia tutkijoita. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina tutkimuslaitoksina maailman suurimpaan ilmastomallinnushankkeeseen, jonka tuloksia hyödynnettiin raportissa.

”Meillä on maantieteelliseen sijaintiimme liittyvää erityisosaamista. On tärkeää, että pystymme jatkamaan korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja tuomme osaamisemme kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin

Kuudennen arviointiraportin viesti on selvä: ilmastonmuutos etenee ja sen vaikutukset heikentävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia.

Ihmisten toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C vuosista 1850–1900 vuosiin 2011–2020. Ilmastonmuutos on johtanut laajoihin ja nopeisiin muutoksiin ilmakehässä, merissä, lumi- ja jääpeitteessä sekä maalla. Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaampina.

Raportin mukaan ilmasto jatkaa lämpenemistään vähintään seuraavankin vuosikymmenen. 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.
Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu. Pitkän ajan vaikutukset ovat moninkertaisesti korkeammat kuin ne, joita nyt jo havaitaan. Laajojen, haitallisten seurausten todennäköisyys kasvaa, kun maapallon ilmasto lämpenee.

Arviolta 3,3–3,6 miljardia ihmistä elää olosuhteissa, jotka tekevät heistä haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita ruokaturvalle ja makean veden saatavuudelle. Haavoittuvimmat yhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet vähiten ilmastonmuutokseen, kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten.

Ilmastonmuutoksen voimakas hillintä ja nopeutetut toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tällä vuosikymmenellä vähentäisivät ihmisille ja luonnolle ennustettuja vahinkoja ja menetyksiä. Päästöjä vähentämällä myös ilmanlaatu paranee ja saavutetaan terveyshyötyjä.

Ilmastotavoitteet saavutetaan vain nopeilla muutoksilla

Ilmastonmuutoksen hillinnän kunnianhimo on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja ilmastotoimia myös tehdään yhä enemmän. Nykyiset ja suunnitellut ilmastotoimet eivät kuitenkaan riitä 1,5 ja 2 asteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikilla toimialoilla vaaditaan nopeita ja voimakkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tämän vuosikymmenen aikana.

Erityisesti energiajärjestelmään vaaditaan merkittäviä muutoksia. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2 asteeseen tai 1,5 asteeseen edellyttää fossiilisen polttoaineen käytön vähentämistä, päästötöntä sähköntuotantoa, siirtymistä vähähiilisiin polttoaineisiin sekä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämistä.

Ilmastotoimet vaativat poliittista sitoutumista – rahoitus moninkertaistettava

Ilmastotoimet tarvitsevat poliittista sitoutumista. Talous, teknologia ja kansainvälinen yhteistyö ovat kriittisiä mahdollistajia, joilla voidaan kiihdyttää ilmastotoimia.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii rahoituksen moninkertaistumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen alueille. Rahoitusta on, mutta esteitä sen saavutettavuudelle pitää purkaa. Erityisesti haavoittuvimpia alueita ja ihmisiä tulee tukea, jotta ne selviytyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 

Ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka myös ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Hillintä ja sopeutumistoimet voivat hillitä luontokatoa ja ne ovat myös kriittisiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kunnianhimoiset ilmastotoimet ja ilmastokestävä kehitys on mahdollista saavuttaa, kun toimissa kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen ja reiluun siirtymään.

Lisätietoja: 

Heikki Isotalo (ministerin haastattelupyynnöt)
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 262
[email protected]

Hannele Korhonen
Ilmastontutkimusohjelman johtaja, tutkimusprofessori
Ilmatieteen laitos
p. 029 539 2135
[email protected]

Jussi Kaurola
Pääjohtaja, Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja
Ilmatieteen laitos
p. 029 539 2201
[email protected]

Kaarle Kupiainen
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
p. 029 525 0232
[email protected] 

Heta-Elena Heiskanen
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 380
[email protected]