Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä toimeenpanevista säädöksistä

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille kolme hallituksen esitystä ja kaksi asetusta, joilla toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Lausuntoja voi antaa 30.4.2026 asti.

“Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on monta reittiä. Tavoittelemme rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.  

Latauspisteiden määrä direktiivin vähimmäisvaatimusten tasolle

Niin sanotun automaatio- ja latauspistelain muutoksella tarkennettaisiin uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten sähköajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärää ja täsmennettäisiin latauspisteen määritelmää.  

“Sähköautojen latauskapasiteetin kasvattaminen on tärkeää, mutta hukkainvestointeihin ei ole varaa. Esimerkiksi kuntakentällä, yrityksillä ja muilla kiinteistöjen omistajilla on ollut perusteltuja huolia vähälle käytölle jäävien latauspisteiden asentamisvelvoitteesta. Olen tyytyväinen, että esitetyllä toimeenpanoratkaisulla vältämme turhien latauspisteiden asentamisen ja jopa satojen miljoonien eurojen hukkainvestoinnit, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. 
 
Esityksen mukaan muussa kuin asuinkäytössä olevissa rakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi olla vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä paikkaa kohti. Vaihtoehtoisesti vähintään 50 prosentille paikoista olisi asennettava kaapeliputkitus, jotta niihin voitaisiin asentaa latauspisteet vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Lakiin tehtäisiin täsmennys, jonka mukaan latauspisteiden määrää laskettaessa on yli 20 pysäköintipaikkaa sisältävien muiden kuin asuinkäytössä olevien rakennusten osalta huomioitava vain rakennuksen pysäköintipaikat. Nykyisen lain mukaan laskennassa on huomioitava rakennuksen lisäksi myös kiinteistön pysäköintipaikat, minkä seurauksena latauspisteitä tulisi asentaa määrällisesti huomattavasti enemmän. 
 
Kun latauspisteitä täytyisi näin asentaa määrällisesti vähemmän, on todennäköistä, että toimijat panostaisivat halvempien hitaiden latauspisteiden sijaan tehokkaampiin latauspisteisiin, joille on nykyään suurempi tarve.

Energiatehokkaampia rakennuksia 

Uusi rakennusten energiatehokkuuslaki toisi E-luvulle enimmäisarvot muun muassa toimisto-, liike- ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille ja sairaaloille. E-luku on laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku, jonka avulla rakennuksia voidaan vertailla niiden vakioituun käyttöön perustuen.

Arvojen alittuminen olisi osoitettava energiatodistuksella uudessa laissa säädettävien määräaikojen puitteissa silloin, kun energiatodistus on lain mukaan esitettävä. Laissa säädettäisiin myös velvoitteiden noudattamisen joustomahdollisuuksista. 

Lakiin sisältyisi myös velvoitteita ottaa käyttöön aurinkoenergialaitteistoja tietyissä rakennustyypeissä. Määräajat porrastuisivat vuosille 2026–2030, ja sääntelyyn sisältyisi joustomahdollisuuksia.

Energiatodistus laajamittaisesti korjattaville ja julkisille rakennuksille 

Energiatodistuslain muutoksen myötä laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle olisi hankittava uusi energiatodistus. Sama koskisi laajennuksia, joissa rakennuksen hyötyala kasvaa merkittävästi. Lisäksi kaikilla julkisilla muussa kuin asuinkäytössä olevilla rakennuksilla olisi oltava energiatodistus.  

Uuden rakennuksen energiatodistuksen sisältöön lisättäisiin tiedot muun muassa hiilijalanjäljestä elinkaaren eri vaiheisiin jaoteltuna ja tiedot hiilikädenjäljestä osatekijöihin jaoteltuna sekä tieto käytöstä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. 

Lakiin lisättäisiin mahdollisuus selvittää energiatodistusta varten tarvittavat tiedot tietyissä tilanteissa virtuaalisella kohdekäynnillä, jos se antaisi yhtä luotettavat tiedot kuin paikan päällä tehtävä käynti. 
 
Lakiin lisättäisiin uutena työkaluna vapaaehtoinen perusparannuspassi, joka tukisi rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista ja liitettäisiin energiatodistukseen.

Rakennuksen elinkaaripäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus osaksi sääntelyä

Energiatodistuslain, rakentamislain ja asetusten muutoksilla rakennuksen elinkaaren aikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (Global Warming Potential, GWP) tuotaisiin sääntelyn piiriin.  

GWP olisi laskettava ja ilmoitettava energiatodistuksessa 1.1.2028 alkaen yli 1 000 m2 uusista rakennuksista ja 1.1.2030 alkaen kaikista uusista rakennuksista. Raja-arvot tulisivat voimaan 1.1.2030 alkaen.

Taustaa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.  

Direktiiviä toimeenpanevat uudis- ja korjausrakentamista sekä energiamuodon kertoimia koskevat asetukset olivat lausunnoilla keväällä 2025.  

• Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi automaatio- ja latauspistelain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)
• Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta (lausuntopalvelu.fi)
• Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakentamislain muuttamiseksi sekä energiatodistusta että rakennuksen ilmastoselvityksestä koskevien asetusten muuttamiseksi (lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Latauspisteiden ja teknisten järjestelmien säädökset 
Jaakko Rastas
Erityisasiantuntija
Puh. 0295 250 217
[email protected]

Laki rakennusten energiatehokkuudesta
Ida Väisänen
Asiantuntija
puh. 029 5250 097
[email protected]

Energiatodistussäädökset ja GWP-laskenta
Mikko Koskela
Lainsäädäntöneuvos
Puh. 029 5250 051
[email protected]

Jyrki Kauppinen
Rakennusneuvos
Puh. 0295 250 122
[email protected]

Emma-Stina Vehmanen
Ministerin erityisavustaja
puh. 0295 250 078
[email protected]