Suomalaiset laiskoja lajittelemaan biojätettä – erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä ei tunnisteta

Biojätteen lajittelussa on paljon parannettavaa. Biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Sitä on sekajätteestä noin kolmasosa – myös kiinteistöissä, joissa erilliskeräys on järjestetty. Kotitalouksissa ei tunneta biojätteen lajittelun hyötyjä ja jätteen jatkokäyttöä. Jätteen syntymistä ei tunnisteta eikä omia lajittelurutiineja osata muuttaa.

Tänään käynnistyvä Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä kotona, työpaikalla ja lomalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii kampanjan suojelijana.

Lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön ja multaa viherrakentamiseen. Jos kaikki kotitalouksien tuottama biojäte lajitellaan ja käsitellään biokaasuksi, saadaan biokaasua 90 000 kaasuautoon. Muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää.

Syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan Suomessa koko elintarvikeketjussa 10-15 prosenttia. Ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa (35 prosenttia ruokahävikistä). Ruokahävikkiä syntyy myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa. Kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä.

Lajitteluun tarvitaan isoja muutoksia

Vuonna 2025 Suomen tavoite on kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua niin kotona kuin työpaikoilla. Kierrätysaste on ollut viime vuosina 41 prosenttia.

Biojätteen keräämistä kotitalouksilta ja yrityksistä halutaan lisätä meneillään olevassa jätelain uudistuksessa. Biojätteen keräys on tarkoitus laajentaa aluksi yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa. Muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen biojätteen keräys ulottuisi kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kompostointi kiinteistössä on vaihtoehto erilliskeräykselle. Myös yritysten lajitteluvaatimuksia tiukennettaisiin vastaavasti.

Väärät luulot vaikeuttavat lajittelua

Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö selvittivät* Kuudes Helsinki Oy:n kanssa kotitalouksien suurimpia haasteita ja kannusteita lisätä biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä. Tuloksia hyödynnetään Rakasta joka murua -kampanjassa.

Biojätteen lajittelua pidetään vähemmän tärkeänä kuin muiden kodin jätteiden, eikä jätteen jatkokäyttöä tunneta. Biojätteen uskotaan maatuvan sekajätteen joukossa, ja eräs haastateltu toteaakin: ”Uusiokäytön kannalta metalli ja lasi on tärkeää lajitella. Ja nehän ei todellakaan maadu”.

Lajittelun hyödyllisyys saattaa herättää epävarmuutta: ”Sitä aina välillä miettii, että pitäisikö lajitella. Sitten samalla miettii, että meneekö kaikki kuitenkin jätteenkäsittelyssä samaan paikkaan.” Ajatus toisista ihmisistä vapaamatkustajina ja muiden välinpitämättömyys voi heikentää omaa lajitteluintoa: “Taas joku on laittanut muovia lasinkeräykseen. Oon lukenu, että kaikki viedään sekajätteeseen, jos astiassa on jotain sinne kuulumatonta”. Toisaalta sosiaalinen paine esimerkiksi työpaikalla tai lähipiirissä kannustaa lajitteluun.

Sopivan tilan tai lajitteluastioiden puute tai epäkäytännöllisyys hankaloittaa lajittelun aloittamista ja lajitteluintoa. Biojätettä pidetään inhottavana ja haisevana. Joidenkin vastausten mukaan biojätettä ei edes synny, vaikka pelkkiä kahvinporoja syntyy useassa taloudessa paljon.

Raaka-aineet jäävät helposti kaappiin

Ruokahävikin vähentämistä ei kyseenalaisteta samalla tavalla kuin biojätteen lajittelua. Raaka-aineet kuitenkin unohtuvat helposti kaappiin, jos niille ei ole heti käyttöä. Ylijääneen ruoan tai raaka-aineiden hyödyntäminen ja jatkokäyttö tuntuvat vaikealta. Ruoan jatkokäyttöä lykätään. Kun ruoka muuttuu syömäkelvottomaksi, sen heittäminen pois on hyväksyttävää.

Omia rutiineja ei juuri kyseenalaisteta, joten niiden muuttaminen on vaikeaa: ”Oon kuitenkin tottunut tekemään isommalle porukalle, niin sitä [ruokahävikkiä] aina vaikka yrittäisi tehdä vähemmän”. Kotitaloudessa syntyvän biojätteen sekä ruokahävikin määrää on vaikea tunnistaa, minkä vuoksi niitä tai oman käyttäytymisen merkitystä on taipumus vähätellä.

Rakasta joka murua -kampanja

Rakasta joka murua -kampanjan toteuttavat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto. Kampanja kestää vuoden 2021 loppuun.

Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto aloittavat 29.10. kuntien jätelaitosten kanssa kampanjan, joka osana Rakasta joka murua -kampanjaa vastaa selvityksessä esiin nousseisiin asukkaiden lajitteluhaasteisiin. Lajitteluun kannustetaan muun muassa motivoivaa tietoa tarjoamalla sekä esittelemällä eri biojätepalveluja.

Kampanjassa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Kuluttajaliitto, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Lisätietoja:

Biojäte

Ympäristöministeriö: neuvotteleva virkamies Sirje Stén, [email protected], p. 0295 250 276

Ruokahävikki

Maa- ja metsätalousministeriö: erityisasiantuntija Petri Koskela, [email protected], p. 295 162 382

Rakasta joka murua -kampanja

Ympäristöministeriö: viestintäsiantuntija Ulla Ahonen, [email protected], p. 0295 250 052 (poissa 22.-26.10.)

Maa- ja metsätalousministeriö: viestintäsiantuntija Tea Rantanen, [email protected], p. 029 562 057

Suomen Kiertovoima ry:n kampanja

Viestinnän asiantuntija Kaisa Halme, [email protected], p. 040 869 8350

*Selvitys muodostui sadan henkilön puhelinkyselystä ja viiden kotitalouden syvähaastattelusta