Uusi ilmastolaki lausuntokierrokselle
Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään esityksen uudeksi ilmastolaiksi lausuntokierrokselle. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035 Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Lausuntoaika päättyy 6. syyskuuta.
Ilmastolain suunnitelmat ohjaavat Suomen kansallista ilmastopolitiikkaa. Suunnitelmien avulla varmistetaan osaltaan, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansalliset tavoitteet saavutetaan.
Ehdotuksen perusteella lakiin lisättäisiin Suomelle tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Lakiin sisällytettäisiin myös ilmastopaneelin suositusten mukaiset päästövähennystavoitteet: 60 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040, verrattuna vuoden 1990 päästöjen tasoon. Voimassa olevaan ilmastolakiin sisältyvää vuoden 2050 tavoitetta päivitettäisiin siten, että päästövähennystavoite olisi 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kuitenkin pyrkien 95 prosenttiin.
”Ilmastolain uudistaminen takaa, että Suomi toimii päättäväisesti ilmastokriisin pysäyttämiseksi ja tekee osansa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraaliustavoite 2035 kirjataan lakiin ja vahvistetaan näin koko Suomen tavoitteeksi. Lain päästövähennystavoitteet on asetettu tiedettä kuunnellen, Suomen ilmastopaneelin suositusten mukaan. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 60 prosentin päästövähennystä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Maankäyttösektorilla on merkittävä rooli sekä päästöjen aiheuttajana että niiden hillitsemisessä. Suunnittelujärjestelmän keskeinen uudistus olisi se, että maankäyttösektori sisällytettäisiin ilmastolakiin. Maankäyttösektorin suunnitelmasta tulisi uusi ilmastolain mukainen suunnitelma.
Lain uutena tavoitteena turvata saamelaisten oikeuksia
Ilmastolain uudistuksessa kansalaisia ja muita sidosryhmiä on kuultu laajasti. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset sekä lapset ja nuoret, joita ilmastonmuutos koskettaa erityisellä tavalla.
Lain uutena tavoitteena olisi turvata osaltaan saamelaisten edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi perustettaisiin saamelainen ilmastoneuvosto, joka riippumattomana asiantuntijaelimenä vahvistaisi tietopohjaa ja tunnistaisi saamelaiskulttuurin edistämisen kannalta keskeiset seikat suunnitelmien valmistelussa.
Lain valmistelun tukena on toiminut ympäristöministeriön asettama työryhmä, jonka jäseninä toimi eri ministeriöiden virkahenkilöitä. Työryhmän työskentely päättyi maaliskuussa, minkä jälkeen lain valmistelua on jatkettu ympäristöministeriössä.
”Työryhmän työ antoi hyvän pohjan lainvalmistelulle. Myös kuulemisilla on ollut tärkeä rooli uuden ilmastolain valmistelussa. Toivommekin aktiivista osallistumista myös lausuntokierroksella”, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut Leena Ylä-Mononen.
Lapsia ja nuoria on kuultu säännöllisesti valmistelun aikana. Kesän aikana Nuorten Akatemia toteuttaa hankkeen, jossa 12–17-vuotiaat koostavat omia lausuntoja lakiehdotuksesta. Nuorten kuuleminen toteutetaan valtakunnallisesti erilaisten kesäleirien yhteydessä sekä oppilaitosyhteistyönä.
Lausuntoja voi antaa 6.9.2021 asti lausuntopalvelu.fi -palvelussa.
Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi
Lisätietoja
Riikka Yliluoma
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]
Leena Ylä-Mononen
ylijohtaja
ympäristöministeriö
0295 250 023
[email protected]
Jarmo Muurman
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185
[email protected]