Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotismerkkivuosi alkaa

Itsehallinnolla on vahva perimä, jota kehitetään ja vaalitaan hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa. ​Ahvenanmaan itsehallinto on esimerkki onnistuneesta ja menestyksekkäästä itsehallintoratkaisusta. Se toimii myös esimerkkinä konfliktien rauhanomaisesta ratkaisemisesta kriisialueilla.

Historiaa lyhyesti: Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen

Ahvenanmaa kuului aikoinaan muun Suomen tavoin Ruotsin kuningaskuntaan, mutta vuonna 1809 maakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen ja Ahvenanmaan Venäjän keisarikunnalle.

Suomen itsenäistymisprosessin aikana vuonna 1917 Ahvenanmaan kuntien edustajat päättivät vaatia maakunnan liittämistä uudelleen Ruotsiin. Suomi hylkäsi vaatimukset, ja eduskunta yritti ratkaista ongelman säätämällä lain Ahvenanmaan itsehallinnosta vuonna 1920.

Ahvenanmaalaiset kieltäytyivät hyväksymästä lakia, ja koska kysymys maakunnan asemasta näytti johtavan avoimeen konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä, kysymys saatettiin vastikään perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi.

Kansainliitto myönsi Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden vuonna 1921. Suomi velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaille ruotsinkielinen kulttuuri, ruotsin kieli, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmä.

Linnoittamaton ja puolueeton

Ahvenanmaa oli demilitarisoitu Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 käydyissä Pariisin rauhanneuvotteluissa. Kun Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen vuonna 1921, vuoden 1856 demilitarisointi vahvistettiin. Demilitarisoinnista ja neutralisoinnista laadittiin erillinen Ahvenanmaa-sopimus 20.10.1921. Venäjän, silloisen Neuvostoliiton kanssa, tehtiin erillinen sopimus demilitarisoinnista vuonna 1940.

Demilitarisointi vahvistettiin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Demilitarisoinnilla ja neutralisoinnilla katsotaan olevan myös alueellinen tapaoikeudellinen asema.

Vuoden 1920 laki Ahvenanmaan itsehallinnosta on uudistettu kokonaisuudessaan kahdesti, vuosina 1951 ja 1993. Ahvenanmaan itsehallinnosta annettu laki ei muodollisesti ole perustuslaki, mutta rinnastuu tähän vaikeutetun säätämisjärjestyksensä vuoksi. Itsehallintolakia voidaan muuttaa tai se kumota ainoastaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä eduskunnan ja maakuntapäivien yhteisellä päätöksellä.

Tällä hetkellä oikeusministeriön johdolla on vireillä itsehallintolain kokonaisuudistus.

Tietoa juhlavuoden ohjelmasta:

Valtioneuvoston kanslia koordinoi merkkivuoden juhlintaa valtioneuvoston osalta ja järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia yhteistyössä maakunnan juhlavuosiorganisaation sekä muiden toimijoiden kanssa.  

• Lisätietoja merkkivuoden juhlallisuuksista valtioneuvoston verkkosivuilla.

• Ahvenanmaan juhlavuosiorganisaatio kokoaa merkkivuoden tilaisuuksia ja tapahtumia verkkosivuilleen.

Ulkoministeriö mukana merkkivuoden tapahtumissa

Myös ulkoministeriö osallistuu merkkivuoden juhlintaan esimerkiksi Maarianhaminassa Ahvenanmaan-sopimuksen juhlapäivänä 20.10.2021 ja järjestää muun muassa seminaareja. Ulkoministeriö on myös koordinoinut "Ahvenanmaan ratkaisu" -diginäyttelyn tuottamista, joka on nähtävillä valtioneuvoston YouTube-kanavalla.

Lisäksi itsehallintojärjestelmää tuodaan myös kansainvälisesti esiin Suomen edustustoissa maailmalla. Ulkoministeriön on tarkoitus yhdessä Haagin suurlähetystön kanssa järjestää konferenssi Rauhanpalatsissa helmikuussa 2022.

 

Lisätietoa ja materiaaleja

• Finlandsinstitutet i Stockholm webinaarisarja Ahvenanmaasta:
• Åland 100 år – Ålands historia & självstyre
• Åland 100 år – Fredens öar, Ålands demilitarisering och säkerhet i Östersjön
• Åland 100 år – Åland som hållbart föredöm
• Hanasaaren tilaisuus korkeakouluopiskelijoille ”Det unika öriket Åland”
• Kansallisarkiston verkkosivut
• Svenska litteratursällskapet on julkaissut vanhoja kuvia Ahvenanmaalta Finna-portaaliin