Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun EU:n elpymispaketista
Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi tiistaina 21.7. sopuun EU:n elpymispaketista. Ratkaisu vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.
Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa. Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.
Yhteisymmärrys saavutettiin pitkien perjantaina alkaneiden neuvottelujen jälkeen. Paketti on kompromissi, joka hyödyttää kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita.
Neuvotteluissa päästiin useissa keskeisissä tavoitteissa Suomen hakemaan lopputulokseen. Suomen tavoitteiden mukaisesti elpymisvälineen avustusmuotoisen tuen osuutta on pienennetty 110 miljardia komission alkuperäisestä esityksestä. Lisäksi välineen voimassaoloaikaa on lyhennetty. Rahoituksen allokaatiokriteereissä otetaan komission esitystä paremmin huomioon koronakriisin talousvaikutukset.
- Saavutettu sopimus on kokonaisuus, jolla pyritään nostamaan Eurooppa jaloilleen koronakriisin jälkeen. On Suomen etu, että koko EU toipuu kriisistä mahdollisimman nopeasti, pääministeri Sanna Marin sanoi.
Myös monivuotisen rahoituskehyksen osalta Suomen neuvottelutavoitteet pääosin saavutettiin. Rahoituskehykselle saatiin sovittua maltillinen kokonaistaso. Suomen saantojen kannalta tärkeä maaseudun kehittämisrahoituksen saanto pystyttiin turvaamaan jopa korkeammalle tasolle, kuin kuluvalla rahoituskehyskaudella. Lisäksi rahoituskehyksessä ensimmäistä kertaa muut kuin koheesio- ja maatalousrahastot muodostavat suurimman osan budjetista.
Pakettiin sisältyy kaksi keskeistä ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastotavoitteisiin liittyen, mitä pääministeri Marin pitää erityisen tervetulleena. EU-rahojen käyttöön kytketään oikeusvaltiomekanismi, joka ulotetaan koskemaan sekä rahoituskehystä että elpymisvälinettä ja siitä tulee työkalu, jolla suojataan EU:n varojen käyttöä tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuisi puutteita. Rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä vähintään 30% on tuettava ilmastotavoitteita. Lisäksi kaiken rahoituksen tulee tukea Pariisin sopimuksen tavoitteita.
Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Matti Niemi p. 045 679 1717 ja EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319.