Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen

Hallitus antoi vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 25. helmikuuta. Lisätalousarviolla varaudutaan erityisesti koronavirustilanteesta aiheutuviin tarpeisiin.

Määrärahoja ehdotetaan muun muassa koronarokotteiden lisähankintoihin sekä Suomen kannalta välttämättömien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten varmistamiseen pandemiatilanteen jatkuessa. Lisäyksiä ehdotetaan myös muun muassa kulttuurin ja taiteen toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Myös kuntavaalien terveysturvalliseen toteuttamiseen ehdotetaan määrärahalisäystä.

Koronavirustilanteesta aiheutuvat muutokset

Rokotteiden hankintaan ehdotetaan 70 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu koronarokotteiden lisäerien hankintaan ja niistä aiheutuviin ennakkomaksuihin.

Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä valtion osuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä 61 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve syntyy siitä, että työttömyysturvassa tällä hetkellä voimassa olevia määräaikaisia lakimuutoksia ehdotetaan jatkettavaksi kolmella kuukaudella eli kesäkuun 2021 loppuun saakka pandemiatilanteen jatkumisesta johtuen. Kustannuksia syntyy muun muassa työttömyysturvassa olevan tulojen suojaosan korotuksen jatkamisesta sekä yrittäjien oikeudesta saada työmarkkinatukea.

Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon ehdotetaan 23,2 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus turvata Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset koronaviruspandemian edelleen jatkuessa sekä varmistaa säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, Helsingin ja Viron sekä Vaasan ja Uumajan välillä.

Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan lisämäärärahaa yhteensä 15 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus vähentää koronavirustilanteen vaikutuksia kulttuurin ja taiteen alan henkilöille ja toiminimille. Määräraha jaetaan apurahoina. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiölle ehdotetaan yhteensä 5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteesta johtuvien taloudellisten menetysten vähentämiseen. Kokonaisuus rahoitetaan yritysten kustannustuen kokonaisuudesta uudelleenkohdentamalla.

Tuomioistuinten, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan, Syyttäjälaitoksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 17,6 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Kuntavaalien äänestyksen turvalliseen toteuttamiseen koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisissa olosuhteissa ehdotetaan 1,3 miljoonan euron lisäystä.

Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ehdotetaan useita lisämäärärahoja. Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi sekä nuorten kesäyrittäjyys- ja työelämätaitojen tukemiseen ehdotetaan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen tukitoimiin ehdotetaan 17,5 miljoonaa euroa. Tukitoimilla ehkäistään opintojen keskeyttämistä, lisätään opiskelijoiden hyvinvointia ja tasoitetaan opiskelijoiden osaamiseroja. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen valtionavustuksiin ehdotetaan 17,5 miljoonan euron lisäystä kohdennettavaksi kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa.

Muita muutoksia

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan muutoksia kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaiseen nuoren metsän hoidon ja pienpuun keruun tukeen sekä siihen liittyviin Suomen metsäkeskuksen tehtäviin. Tähän ehdotetaan yhteensä 4,0 miljoonan euron lisäystä pienpuun energiakäytön lisäämiseksi.

Öljylämmityksestä luopumisen avustuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmien momentin 
myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 295 miljoonalla eurolla ja määrärahaa 130 miljoonalla eurolla. Lisäys aiheutuu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" vuosille 2021—2023 kohdistuvasta REACT-EU-rahoituksesta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä.

Tuloarvioiden muutokset

Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 415 miljoonaa euroa joulukuussa päivitetyn kokonaistaloudellisen ennusteen ja kertymistä saatujen tietojen perusteella. Taloudellisen aktiviteetin ennakoidaan kehittyvän aiemmin ennustettua myönteisemmin. Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan 207 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua enemmän. Toteutuneen kehityksen perusteella perintö- ja lahjaveron tuottoa on korotettu 138 miljoonaa euroa. Kertymätietojen perusteella myös varainsiirtoveron ennakoidaan kasvavan 70 miljoonaa euroa aiemmin oletettua enemmän.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Varsinaisten tulojen 415 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 394 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2021 ensimmäinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 21 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan 11,7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 137 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 0295 530 417, opetusministerin erityisavustaja Henri Purje, p. 0295 330 017, sisäministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662 ja oikeusministerin erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116