Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen

Hallitus antoi vuoden 2022 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 3. helmikuuta. Lisätalousarviolla vastataan koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin tarpeisiin sekä turvataan hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelu.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa koronavirustilanteen heikentymisen johdosta tehtyjen rajoitustoimien korvauksiin yrityksille, kulttuurialan yhteisöille, liikunnan ja urheilun alalle sekä muihin välttämättömiin koronavirustilanteesta aiheutuneisiin menotarpeisiin. Määrärahojen lisäys vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä on 547 miljoonaa euroa, mikä lisää valtion nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla.

Koronavirustilanteen rajoitustoimista aiheutuvien suorien ja välttämättömien kustannusten kompensointi

Koronavirustilanne on heikentynyt merkittävästi herkästi tarttuvan Omikron-variantin myötä. Hallitus otti joulukuussa 2021 käyttöön ns. hätäjarrumekanismin ja uusia rajoitustoimia. 

Rajoitustoimien johdosta sulkemiskorvaukseen ja yritysten kustannustuen 6. kierroksen toteuttamiseen ehdotetaan yhteensä 200 miljoonan euron määrärahalisäystä. Sulkemiskorvauksella on tarkoitus korvata kustannuksia yrityksille, joiden tiloja on suljettu lain ja viranomaispäätöksen nojalla. Kustannustuesta korvataan puolestaan niiden yritysten kustannuksia, joihin kohdistuu rajoitustoimenpiteitä joko suoraan tai niiden pääasiallisten asiakkaiden kautta.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan yhteensä noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille maksettaviin korona-avustuksiin.  Myöntämisessä huomioidaan se, miten rajoitustoimet ja niiden kesto ovat kohdistuneet eri toimijoihin ja vaikuttaneet niiden toimintaan.

Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan noin 34 miljoonan euron lisämäärärahaa taiteen ja kulttuurin alan yksilöille, yksinyrittäjille ja toiminimille koronavirustilanteen vaikutusten vähentämiseen ottaen huomioon ajanjakson, jona rajoitustoimet ovat rajoittaneet toimen harjoittamista.  

Rajoitustoimien johdosta välttämättömien koronatukien kohdentaminen on pyritty toteuttamaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että tuet vastaavat mahdollisimman hyvin rajoitustoimista aiheutuneeseen tukitarpeeseen. Mahdollisia tulevaisuuden poikkeustilanteita varten kuitenkin selvitetään, miten olisi mahdollista toteuttaa kulttuurialan ammattilaisten tulonmenetyksiä kompensoiva tulonsiirtomallinen tukijärjestelmä.

Liikunnan ja urheilun tapahtumien tukemiseen sekä ylimpien sarjojen toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 5,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Työttömyysetuuden maksamiseen myös omavastuuajalta ja yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkamiseen ajalle 1.1.–28.2.2022 ehdotetaan lisättäväksi määrärahaa yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.

Työttömyyden alussa ei muutosten voimassaoloaikana ole viittä omavastuupäivää vaan työttömyysetuutta voidaan maksaa heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneellä henkilöllä on lähtökohtaisesti oikeus työttömyysetuuteen, jos koko yritystoiminta lopetetaan. Tästä edellytyksestä on pandemian aikana poikettu väliaikaisesti ja nyt tuo poikkeus on jälleen voimassa. Muutoksiin liittyvät lakimuutokset ovat jo voimassa.

Tartuntatautipäivärahan myöntämisedellytyksiin esitettävien väliaikaisten muutosten kustannuksiin ehdotetaan 1 miljoonan euron lisämäärärahaa. Muutosten kustannusvaikutusten arvioidaan olevan kaikkiaan noin 20 miljoonaa euroa, josta pääosa rahoitetaan työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien vakuutusmaksuilla.

Muutoksen mukaan sairastuneella olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos hänellä on luotettavasti todettu covid-19-tartunta ja hän on tästä johtuen estynyt tekemään ansiotyötään. Luotettavan todistuksen voisi antaa esimerkiksi työterveyslääkäri. Tällä hetkellä tartuntatautipäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on määrätty karanteeniin tai eristettäväksi. Tätä koskeva lakiesitys on jo annettu eduskunnalle.

Uusien covid-19-rokotteiden ja mahdollisten tehosteannosten hankintaan varautumiseen ehdotetaan 70,5 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuuden edistämiseksi ehdotetaan 10 miljoonaa euroa covid-19-testaamiseen tarkoitettujen ns. kotitestien hankintaan ja jakeluun. Lisäksi koronalääkkeiden hankintaan varautumiseksi ehdotetaan 14 miljoonaa euroa. 

Hallitus on linjannut, että koronavirustilanteen takia päätettyjen julkisoikeudellisten rajoitustoimien ajanjaksolta toimijoille maksettavat korvaukset sekä työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset muutokset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2022, samoin kuin viranomaisten rajoitustoimista ja rajoitustoimista aiheutuvien korvausten toimeenpanosta aiheutuvat menot. Jo aiempaan hallituksen linjaukseen pohjautuen koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina edelleen vuosina 2022 ja 2023.

Muiden koronavirustilanteeseen liittyvien toimien arviointi

Koronaministerityöryhmän aiemman linjauksen mukaisesti myöhempään, toukokuussa eduskunnalle annettavaan lisätalousarvioesitykseen mennessä arvioidaan vuoden 2022 määrärahatarve kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle maksettaviin korvauksiin sosiaali- ja terveydenhuollon koronaan liittyvien välittömien kustannusten osalta (mm. testaus, rokottaminen ja hoito). 

Vuoden 2022 korvattavia toimintoja ja toimintokohtaisia korvauksia koskevan mallin valmistelutyö on käynnissä. Toukokuussa annettavaan lisätalousarvioesitykseen mennessä arvioidaan myös aiemmin päätettyjen lasten ja nuorten tukemiseen kohdistuneiden määrärahalisäysten käyttö ja vaikuttavuus. Arviointiin pohjautuen valmistellaan tarvittavat uudet esitykset oppimisvajeiden kuromiseksi umpeen sekä lasten ja nuorten muuhun tukemiseen koronaepidemian vaikutusten lieventämiseksi. Yksityiskohdat arvioidaan olemassa olevan sekä kuluvan kevään aikana ilmenevän tarpeen perusteella myös aikaisemmat toimet huomioon ottaen. 

Lisäksi selvitetään julkisen henkilöliikenteen ja lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuen riittävyys muun muassa huoltovarmuuden kannalta tarvittavien yhteyksien turvaamiseksi. Myös viranomaisille koronavirustilanteesta aiheutuvien suorien kustannusten korvaaminen otetaan huomioon toukokuun lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Hyvinvointialueiden valmistelu turvataan

Sote-uudistuksen ICT-muutoskustannuksiin, muuhun hyvinvointialueiden valmistelurahoitukseen ja valtuustoryhmien toiminnan tukemisen kustannuksiin osoitetaan 155,7 miljoonaa euroa lisäystä. Osin kyse on vuodelle 2023 varatun ICT-muutoskustannusten rahoituksen aikaistamisesta. Nyt tehdyllä rahoitusratkaisulla turvataan hyvinvointialueiden (ml. HUS-yhtymä ja Helsinki) käynnistämisen suunnitelmallinen valmistelu ja turvallinen järjestämisvastuun siirto vuoden 2023 alussa.

Lisämäärärahasta 5,7 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavan valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta aiheutuviin kustannuksiin.  

Valtiovarainministeriön johdolla valmistellaan hallituksen lisätalousarvioesityksen antamisen jälkeen päivitetyt rahoituksen määräytymisperusteet, joilla valmistelurahoitus saadaan mahdollisimman nopeasti maksatukseen eduskunnan lisätalousarviopäätöksen jälkeen erityisesti niille alueille, joilla on välttämättömiä ja kiireisiä ICT-muutoskustannusten rahoitustarpeita. Asiaan liittyen valmistellaan nopeasti esitys valtioneuvoston asetuksen (664/2021) muuttamiseksi.

Seuraavassa vaiheessa huhtikuussa 2022 valmistuvaan vuosien 2023−2026 julkisen talouden
suunnitelmaan ja toukokuussa 2022 eduskunnalle annettavaan seuraavaan lisätalousarvioesitykseen mennessä arvioidaan kattavammin ICT-muutoskustannusten kokonaisuus ja rahoitustarpeiden ajoitus ottaen huomioon mm. aiemmat julkisen talouden suunnitelman 2022−2025 kohdennukset vuosille 2024−2025, ensimmäisen lisätalousarvioesityksen lisärahoitus sekä muut mahdolliset instrumentit.

Muita lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia

Maatalouden äkillisesti heikentyneen kannattavuus- ja maksuvalmiustilanteen vuoksi maatilatalouden kehittämisrahastoon ehdotetaan siirrettävän 8 miljoonan euron määräraha, jolla varaudutaan uusien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin takaustappioihin. 

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Määrärahojen 547 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2022 ensimmäinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2022 arvioidaan noin 7,6 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2022 lopussa arvioidaan olevan noin 136 miljardia euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998 ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ann-Mari Kemell, p. 0295 530 330