Hallitus ehdottaa täydennyksiä vuoden 2023 talousarvioesitykseen

Hallitus antoi torstaina 17. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2023 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä huomioidaan muun muassa Suomen Nato-jäsenyysprosessista aiheutuvia kustannuksia sekä itärajan esteen ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannuksia. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 794 miljoonalla eurolla ja tuloarvioita korotetaan yhteensä 587 miljoonalla eurolla.

Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvät määrärahaehdotukset

Suomi haki Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä 17.5.2022. Suomi hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseneksi 5.7.2022. Täydentävässä talousarvioesityksessä on huomioitu Naton tarkkailijajäsenyyden ja täysjäsenyyden hakemisprosessin aiheuttamat välttämättömät ja varmuudella tiedossa olevat kustannukset, joita ei voida kattaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa, yhteensä noin 42 miljoonaa euroa. 

Lisäksi on varattu 15 miljoonaa euroa sellaisiin Nato-jäsenyydestä aiheutuviin menoihin, joiden valmistelu on vielä kesken. Erityisesti esityksessä on huomioitu Suomen maksuosuus Naton yhteisrahoituksesta sekä tiettyjä henkilöstöresursseja, Naton tilakustannuksia ja tietoliikenneyhteyksien kehittämisen määrärahoja.

Muita panostuksia turvallisuuteen

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 139 miljoonaa euroa itärajan esteen Prioriteetti 1 -vaiheen rakentamiskustannuksiin.

EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvaan rescEU-varastointihankkeeseen ehdotetaan n. 60 miljoonaa euroa. Hankkeen mukaisilla varastointivalmiuksilla hankitaan EU:n käyttöön muun muassa suojavarusteita ja lääkinnällisiä vasta-aineita, joita voidaan käyttää kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien yhteydessä. Vuoteen 2026 jatkuva hanke on käytännössä kokonaan Euroopan komission rahoittama. 

Poliisille ehdotetaan yhteensä 3,1 miljoonaa euroa lainsäädäntömuutosten mukaisiin menoihin sekä 1,5 miljoonaa euroa varatutumisen ja valmiuden vahvistamiseen. Myös pelastustoimen kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, muun muassa pelastajakoulutuksen lisäämiseen. 

Energian hinnan ja muiden kustannusten nousuun ehdotetaan kompensaatioita

Väyläverkon kehittämishankkeisiin ehdotetaan noin 49 miljoonan euron määrärahalisäystä, koska jo aiemmin päätettyjen tie- ja ratahankkeiden kustannukset ovat nousseet. Hankkeiden valtuuskorotuksia käsitellään vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa.

Budjettiriihen yhteydessä syyskuussa linjatun mukaisesti kohonnutta sähkön hintaa ehdotetaan kompensoitavaksi erillisellä ja väliaikaisella sähkötuella niille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verotuksessa tehtävää sähkövähennystä. Sähkötukeen ehdotetaan 85 miljoonan euron rahoitusta. Lisäksi tuen toimeenpanoon ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle 6 miljoonan euron lisärahoitusta.

Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavien avustusten myöntövaltuuteen ehdotetaan noin 30 miljoonan euron lisäystä, joka korottaisi valtuuden tason noin 99 miljoonan euroon. 
Esitykseen sisältyy yhteensä noin 28 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla kompensoitaisiin valtion virastojen ja laitosten toimitilojen vuokrakustannusten poikkeuksellisen korkeaa nousua vuonna 2023.

Esitykseen sisältyy myös jatko vuoden 2022 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvälle energiayhtiöiden 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmalle, joka olisi voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Laina- ja takausohjelman tarkoituksena on varmistaa, että sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta keskeisten toimijoiden likviditeetti ja toimintakyky voidaan turvata tilanteessa, jossa rahoitus- ja vakuusjärjestelyitä ei olisi saatavilla markkinoilta.

Poimintoja muista muutoksista

Hyvinvointialueiden rahoitusta ehdotetaan korjattavan iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen voimaantulosäännöksen muutoksesta johtuen seuraavasti: Lakisääteisestä tehtävästä aiheutuvaksi rahoitustarpeeksi huomioidaan nyt 71,2 miljoonaa euroa, kun summa oli aiemmin 57 miljoonaa euroa suurempi.

Samalla ehdotetaan harkinnanvaraisena lisäyksenä otettavaksi huomioon 57 miljoonaa euroa henkilöstömitoituksen muutokseen valmistautumiseen. Siten henkilöstömitoituksen muutokseen kohdentuva rahoitusosuus säilyisi kokonaisuudessaan talousarvioehdotuksen mukaisella tasolla.
Varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikkoihin ehdotetaan 6,3 miljoonaa euroa. Rahoituksella lisätään kertaluonteisesti yhteensä 300 aloituspaikkaa. 

Ukrainan siviilipuolen materiaaliapuun ehdotetaan 5 miljoonaa euroa Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen vuoksi. Suomeen sotaa paenneiden ukrainalaisten auttamiseksi ehdotetaan myös useita määrärahoja. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 8 miljoonaa euron lisämäärärahaa ja lukiokoulutuksen tehostettuun kielenopetukseen 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 4,8 miljoonan euron lisäystä ja kotoutumiskoulutuksiin 21,5 miljoonan euron lisäystä.

Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan yhteensä 1,7 miljoonaa euroa ydinenergialain kokonaisuudistukseen, pienydinvoimalaitosten käsittelyyn varautumiseen sekä raja-asemien säteilyvalvontaan.

Metsien suojeluun ehdotetaan 3 miljoonan euron lisäystä ja Sanginjoen luonnonsuojelualueen haltuunottoon ja retkeilymahdollisuuksien kehittämiseen 1,9 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi ravinteiden kierrätyksen osaamisen edistämiseen ja Saaristomeren maatalouden tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä. 

Kalajoen Marinan vierasvenesataman toteuttamiseen ehdotetaan 6 miljoonaa euroa.

Lisäksi määrärahoihin ehdotetaan myös normaaleja tarvearvioiden tarkistuksia. 

Valtion nettolainanotto kasvaa 206 miljoonalla eurolla

Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 206 miljoonalla eurolla ja kokonaisuudessaan nettolainanoton vuonna 2023 arvioidaan olevan noin 8,3 miljardia euroa. Vuoden 2023 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 794 miljoonalla eurolla yhteensä 81,3 miljardiin euroon.

Tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 587 miljoonalla eurolla yhteensä 73,1 miljardiin euroon. 

Tuloarvion korotuksen syynä on ennen kaikkea se, että vuonna 2023 valtion omaisuustuloja arvioidaan kertyvän 574 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Aiemmin vastaavien omaisuustulojen oli arvioitu tuloutuvan vuonna 2022. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 37 miljoonalla eurolla muun muassa, koska hallituksen jo aiemmin linjaamien verotoimenpiteiden vaikutusarviot ovat tarkentuneet. Lisäksi sekalaisten tulojen tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 55 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ilkka Kaukoranta, p. 0295 160 449, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joel Kuuva, p. 0295 530 458