Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024

Valtioneuvoston viestintäosasto 8.4.2020 14.07
Tiedote 231/2020

Hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Nyt tehdyillä päätöksillä hallitus panostaa ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan. Jo tehtyjen päätösten lisäksi hallitus valmistelee talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä kriisistä selviytymiseksi toukokuussa annettavalla lisätalousarviolla.

Hallitus korvaa koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron lisämääräraha. Yritystoiminnan turvaamiseksi tarkoitettua apua lisätään noin miljardilla eurolla. Hallitus varautuu ihmisten päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla. Budjetin suhdanneluonteiset etuusmenot joustavat sen mukaan, mikä tarve on.  Lisäksi alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona.

Kunnat kohtaavat koronakriisin myötä merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien vuoden 2020 verotulojen menetyksiä korvataan 547 miljoonalla eurolla. Hallitus valmistelee myös toukokuun lisätalousarvioesitykseen kuntien tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi euroa.

Kriisin vuoksi ahdinkoon joutuneita kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Maaseudun yritystoimintaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.

Hallitus valmistelee toukokuun lisätalousarvioesitykseen talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä. Hallitus käynnistää myös poikkeusolojen mekanismin aktivoinnin hallitusohjelmassa kuvatulla tavalla.

Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Hallitus valmistelee aiemmin linjatulla tavalla tiekartan, jossa määritellään eri toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.

Taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti. Tämä takaa talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden, vähentää riskejä ja luo kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.

Talouden näkymät

Koronavirusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat laskeneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 5,5 prosenttia vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat. Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät 3 kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta ovat epävarmoja.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston uusi kokonaistaloudellinen ennuste, jossa huomioidaan myös koronavirustilanteen aiheuttamia seurauksia, julkaistaan 16.4.2020.

Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys

Hallitus on päättänyt vuoden 2020 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa lukuisista määräaikaisista ja kohdennetuista toimenpiteistä koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Valtion budjettitalouden määrärahoina päätösperäiset muutokset ovat yhteensä noin 4,1 miljardin euron panostuksia, joista osa kohdistuu myöhemmille vuosille. Lisäksi huojennetut verojen maksujärjestelyt heikentävät valtion taloutta noin 1,4 miljardilla eurolla vuonna 2020, sillä valtio kompensoi myös kuntien verotulomenetykset. Yrittäjien sosiaaliturvaetuuksiin ja yritysten sosiaaliturvamaksuihin liittyvät väliaikaiset järjestelyt heikentävät lisäksi sosiaaliturvarahastojen taloutta kuluvana vuonna.

Hallitus tukee yrityksiä kriisin yli

Vuodelle 2020 on lisätty merkittävästi yrityksille suunnattuja tukia koronavirustilanteen johdosta.

Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa koronaviruksen vaikutusten ehkäisemiseen tarkoitettua kehittämistukea lisätään 200 miljoonalla eurolla aiempiin päätöksiin verrattuna. Myös Business Finlandin avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan 100 miljoonalla eurolla.

Business Finlandin kautta myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla.

Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin.  Pääomasijoituksia kohdennetaan yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron ja Business Finlandin toimintamenoihin 10 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä yritystukihakemusten käsittelyyn.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron (noin 340 htv) lisäystä asiantuntijaresursseihin vastaamaan yritysten voimakkaasti lisääntyneiden yt-tilanteiden edellyttämiin neuvonta- ja palvelutarpeisiin.

Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ehdotetaan 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 miljoonaa euroa väliaikaisena tukena koronavirusepidemian kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 6,5 miljoonan euron siirtoa varautumiseen rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin takaustappioihin.

Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.

Suojavarusteiden hankintaan lisämäärärahoja

Tarvittavien suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden saatavuus turvataan. Hallitus ehdottaa 600 miljoonan euron lisämäärärahaa näiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Tällä varmistetaan yhteiskunnan riittävä suojautumistaso ja toimintakyky kriisin aikana.

Toimeentuloon turvaa yli miljardilla eurolla

Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan (723,5 euroa kuukaudessa) suuruinen. Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 miljoonaa euroa. Tuki koskisi tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. Etuutta maksettaisiin myös ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.

Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 mrd. euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä. Työttömyyskassojen toimintaa tuetaan 20 miljoonalla eurolla etuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi. Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä sekä esityksen laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Lisätalousarvioesityksessään hallitus osoittaa näihin työttömyysturvan muutoksiin, muun muassa yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, 272 miljoonaa euroa.

Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.

Valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 30 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu yrittäjien työtulojen ja eläkevakuutusmaksutuottojen alenemisesta koronavirustilanteen vuoksi.

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 41 miljoonan euron määrärahalisäystä etuuskäsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi.

Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan

Koronavirusepidemia on iskenyt kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoihin raskaasti. Hallitus on päättänyt vastata alojen vaikeaan tilanteeseen yli 60 miljoonan euron tuella.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 40 miljoonan euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Lisäys mahdollistaa myös kulttuurin alan ammattilaisten, taiteilijoiden, ammatinharjoittajien ja muiden kulttuurin toimialan henkilöiden ansionmenetysten ja muiden vastaavien menojen korvaamisen.

Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahalisäystä muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Lisäksi hallitus päätti, että lopuilta osin koronaepidemiasta aiheutuvat vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset korvataan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.

Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseksi.

Koronavirustilanteesta aiheutuvien tapahtuma- ja muiden tulojen menetyksen johdosta ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahalisäystä nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille myönnettäviin avustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

Lisäksi hallitus on päättänyt, että budjettiriihessä kesällä 2020 linjataan valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Vuonna 2020 tuoton aleneman täysimääräisen kompensoinnin edellyttämät määrärahat sisällytetään vuoden 2020 myöhempiin lisätalousarvioesityksiin.

Viranomaisten toiminta turvataan

Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn lisäksi 8,4 miljoonan euron lisämääräraha, josta 5,8 miljoonaa euroa suunnataan sisärajavalvonnan jatkamiseen kuukaudeksi 14.4.2020 alkaen 13.5.2020 saakka. EU:n ja Schengenin sisärajavalvonta on palautettu Suomen rajoille 19.3.2020.

Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan 2,2 miljoonan euron määrärahalisäystä yleisneuvontapuhelinpalvelun lisääntyneisiin kustannuksiin.

Aluehallintovirastoille ehdotetaan 2,9 miljoonan euron lisäystä tartuntatautilain ja valmiuslain mukaisista lisätehtävistä aiheutuviin kustannuksiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamien etäpalveluiden kapasiteettipalveluiden lisääntyneisiin kustannuksiin ehdotetaan 2,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Ylioppilastutkintolautakunnalle ehdotetaan 1,1 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta johtuviin vuoden 2020 ylioppilastutkintojen järjestämisestä aiheutuviin seurannaisvaikutuksiin.

Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteen edellyttämän lääkehuollon turvaamiseksi ja ICT-palveluiden kapasiteetin varmistamiseksi.

Hallitus on linjannut, että viranomaisille korvataan koronatilanteen hoidosta syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset toteutunutta vastaavasti, ja sen edellyttämät määrärahat sisällytetään lisätalousarvioesityksiin vuoden 2020 aikana. Tämä koskee esimerkiksi poliisin kasvavia menotarpeita.

Kuntien tukeminen ja muut määrärahamuutokset

Kunnille ehdotetaan korvattavaksi verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä.  Määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi vuodelle 2020 547 miljoonaa euroa verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin. Vastaava vähennys tehdään kuntien määrärahoihin vuonna 2021. Toimenpiteellä tasoitetaan kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana.

Vesivarojen käytön ja hoidon menoihin ehdotetaan 1,4 miljoonan euron lisäystä vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseen koronavirusepidemian aikana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin sähköisiin asiakastietojärjestelmiin ehdotetaan yhteensä 6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tarkoituksena on laajentaa Omaolo-palvelussa toteutettua koronaoirearviota uusien sairaanhoitopiirien alueelle sekä lisätä julkisen terveydenhuollon sähköisiä etävastaanottoja.

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä, joka aiheutuu järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi.

Valtion tulot vähenevät merkittävästi

Koronavirusepidemian seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti. Kuluvan vuoden BKT:n ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa. Verotuloja alentavat yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi virusepidemian hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä tukitoimet, joilla verotuksellisin keinoin helpotetaan vaikeuksiin ajautuvien yritysten asemaa. Näiden yhteisvaikutuksena verotulojen ennakoidaan laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.

Verotuksessa maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen ehtoja helpotetaan määräajaksi samalla kun veroista perittävää viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä neljään prosenttiin. Järjestelymahdollisuus koskee kaikkia veroja. Hallituksen esityksessä koskien lakia veronlisäyksestä ja viivekorosta järjestelyn arvioidaan lykkäävän valtion verotuloja kuluvalta vuodelta 766 miljoonaa euroa ensi vuoteen.

Yhteisöveron tuotto jää 1,4 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.

Epävarmuuden lisääntyminen, rajoitustoimet ja kotitalouksien tulojen supistuminen heijastuvat kulutuskäyttäytymiseen, minkä myötä arvonlisäveron tuottoa ehdotetaan alennettavaksi noin 1,7 miljardia euroa. Tästä 571 miljoonaa euroa selittyy verotulojen maksun lykkäämisellä ensi vuoteen asiasta annetun hallituksen esityksen mukaan. Kotitaloudet lykkäävät suurimpia hankintoja, mikä näkyy esim. autoveron tuotossa uusien henkilöautojen myynnin vähentyessä.

Omaisuustuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 1,1 miljardia euroa. Vähennys aiheutuu siitä, että pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.

Varsinaiset tulot (eli tulot ilman nettolainanottoa) alenevat yhteensä noin 5,8 miljardia euroa.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3,6 miljardin euron lisäystä. Varsinaisten tulojen 5,8 miljardin euron vähennys huomioon ottaen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen noin 12,7 miljardia euroa. Arviossa ei ole huomioitu toukokuussa annettavaa kolmatta lisätalousarvioesitystä. Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 119 miljardia euroa, mikä on noin 52 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024

Hallitus on sopinut vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelmaan ei sisälly merkittäviä uusia poliittisia päätöksiä vaan julkisen talouden suunnitelma on teknisluontoinen. Kriisin keskellä taloudellisen tilanteen arvioiminen on poikkeuksellisen epävarmaa. Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä elokuussa 2020.

Julkisen talouden suunnitelman on sisällytetty vanhuspalvelulain hoivahenkilöstön mitoitusta koskevan hallituksen esityksen määrärahavaikutukset. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten kattamiseksi kuntien valtionosuuksia korotetaan lokakuun kehyspäätökseen jo sisältyneen 70 miljoonan euron rahoituksen päälle 137,7 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla ja 195,5 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasolla. Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseksi kohdennetaan määräaikaisesti yhteensä 116,5 miljoonan euron lisäys vuosille 2021–2024.

Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvia lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia ovat lääkehuollon kustannusten karsiminen 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten alentaminen. Lisäksi digitalisaation sekä ostopalvelujen ja kilpailutuksen tehostamisella tavoitellaan yhteensä 40 miljoonan euron sote-säästöjä vuodesta 2023 lukien.

Hoivahenkilöstön mitoitusta koskevien päätösten ohella hallitus on päättänyt kohdentaa kehyskaudelle uusia osin määräaikaisia ja osin pysyviä lisäpanostuksia. Näiden suuruus on esimerkiksi vuotta 2021 koskien noin 100 miljoonaa euroa, pääpainon ollessa määräaikaisissa lisäyksissä.

Alla on esimerkinomaisesti esitetty muutamia näistä määrärahalisäyksistä.

  • Poliisitoimen toimintamenoihin kohdennetaan investointiluonteisen suorituskyvyn ylläpitoon 10 miljoonaa euroa vuonna 2021.
  • Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen määräaikaisesti 10 miljoonan euron lisäys sekä vuosina 2021 että 2022.
  • Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan verovajeen pienentämiseksi. Harmaan talouden toimenpideohjelmassa kohdistetaan vuosille 2021—2023 yhteensä 11,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosille 2021—2023 varaudutaan mahdollisiin harmaan talouden torjunnan lisätoimiin yhteensä 2,4 milj. eurolla.
  • Pelastusopiston koulutustoiminnan turvaamiseksi ja koulutuksen laadun kehittämiseksi hallitus esittää 2,4 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2021 ja 2022. Tällä varmistetaan pelastuslaitosten riittävä ja osaava henkilöstö ja ihmisten kiireellinen avunsaanti.
  • Rikosasioiden käsittely syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa sekä seuraamusten täytäntöönpano Rikosseuraamuslaitoksessa turvataan 5 miljoonan euron vuotuisella lisämäärärahalla (9 miljoonaa vuonna 2024).
  • Valtionavustusta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan lisätään 10 miljoonalla eurolla vuonna 2021 sekä 5 miljoonalla eurolla vuonna 2022. VTT:n Horisontti Eurooppa -ti-kumppanuusrahoituksen kansallisella vastinrahalla parannetaan yritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n puiteohjelmiin ja kumppanuuksiin.
  • Lääkehuollon tiekartan toimeenpanoon varataan yhteensä 12 miljoonaa euroa kehyskautena. Tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.
  • Hallitus varaa 22 miljoonan euron lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024, kun kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti sen piirissä.
  • Ulkopoliittista keskustelua tukevien kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan 300 000 eurolla vuosittain.
  • Kuntien ilmastotyötä ja -hankkeita tuetaan 4 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2021.

Julkisen talouden suunnitelmassa, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16. huhtikuuta, esitetään uudet menolinjaukset yksityiskohtaisemmin.

Vakausohjelma

Valtioneuvosto on todennut 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet vallitsevat, minkä vuoksi julkisen talouden suunnitelmassa 2021–2024 esitetään vain riippumattoman ennusteen mukainen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio eikä suunnitelma sisällä vakausohjelmaa, joka annetaan erillisenä huhtikuun loppuun mennessä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden sopimassa normaalia suppeammassa muodossa. Vakiomuotoinen vakausohjelma, jossa asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet ja tehdään valtioneuvoston arvio keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisesta, on tarkoituksenmukaista tehdä vasta talouden tilannekuvan tarkentuessa.

Budjettitalous, menot, tulot ja tasapaino

Valtion budjettitalouden tuloennusteen lähtökohtana on arvio kansantalouden keskipitkän aikavälin kehityksestä. Talouskasvun ennustetaan kääntyvän negatiiviseksi vuonna 2020 koronaviruksen sekä Suomeen että maailmantalouteen aiheuttaman šokin takia. Valtion verotulot pienenevät vuonna 2020 myös mittavien yrityksiä tukevien toimien seurauksena, joista suurin on maksujärjestelyn mahdollistaminen väliaikaisesti aikaisempaa edullisemmin ehdoin. Talous kuitenkin elpyy vuosien 2021 ja 2022 aikana, jolloin myös viivästettyjen verotulojen odotetaan kertyvän budjettiin takautuvasti. Kehyskauden tuloarvioissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt veroperustemuutokset. Budjettitalouden varsinaisten tulojen samoin kuin verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 1,5 % vuodessa vuosina 2020–2024.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

  2020, TA+ LTA 2021, JTS 2022, JTS 2023, JTS 2024, JTS
   I + LTAE II        
Tulot, pl. nettolainanotto 49,7 54,3 54,6 55,2 56,4
Menot 62,4 61,0 61,9 62,9 63,8
Alijäämä -12,7 -6,7 -7,3 -7,6 -7,4

Vuonna 2021 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 61,0 miljardia euroa. Menotaso alenee vuodelle 2020 budjetoidusta, vaikka vuoden 2021 menoihin sisältyy 1,5 miljardia euroa hävittäjähankinnan kustannuksia, jotka alkavat näkyä valtion menoissa merkittävissä määrin vuonna 2021 ja siitä eteenpäin.

Verrattuna syksyn 2019 kehyspäätökseen hallinnonalojen menot vuosina 2021—2023 nousevat keskimäärin noin 1,7 miljardilla eurolla per vuosi. Muutoksesta noin 0,4 miljardia euroa per vuosi johtuu indeksikorotuksista. Suhdanneluonteiset menot (esim. työttömyysturva, asumistuki, perustoimeentulotuki) sen sijaan selittävät muutoksesta noin 0,7-1,0 miljardia euroa per vuosi. Hallitus on koronavirustilanteesta johtuen kohdentanut vuoden 2020 lisätalousarvioissa merkittäviä määrärahoja muun muassa yritysten rahoitustilanteen helpottamiseksi. Näillä toimilla on heijastevaikutuksia myös kehyskauden määrärahoihin.

Valtionvelka kasvaa koko kehyskauden ja sen arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 148 miljardia euroa, mikä on noin 58 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuntatalouden tila ja tukeminen

Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen etenkin terveydenhuollon menojen kasvun sekä vero- ja maksutulojen vähenemisen kautta. Valtio osallistuu kunnille koronasta aiheutuvien menojen korvaamiseen. Kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.

Koronakriisin vaikutukset kuntien talouteen riippuvat epidemian laajuudesta ja kestosta. Arviot vaikutuksista tarkentuvat vuoden kuluessa. Tämän vuoksi kuntien tukia ja tukemiseen liittyvää päätöksentekoa pitää vaiheistaa. Valtiovarainministeriö seuraa tiiviisti, miten poikkeustilanne etenee, jotta voidaan päättää täydentävistä toimista.

Kunnat ovat erilaisia ja kriisin vaikutukset eri kuntiin ovat erilaisia. Myös erot kuntien taloustilanteissa ovat mittavia. Siksi kunnille kohdennettava tukikokonaisuus koostuu eri toimenpiteistä.

Ensi vaiheessa hallitus on päättänyt kompensoida veronmaksunlykkäyksistä kunnille vuonna 2020 arvioidut tilapäiset veromenetykset vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä.

Toisessa vaiheessa

  • Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella (mm. tehohoito).
  • Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2020.
  • Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräajaksi loppuvuodelle 2020.
  • Harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

Toisen vaiheen toimenpiteiden mittaluokka on yhteensä vähintään miljardi euroa. Toisen vaiheen toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.

Lisäksi hallitus arvioi tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun 2020 budjettiriihessä koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja sitoutuu vaikutusarvioiden tarkentuessa täydentämään tarvittaessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta. Vuotta 2021 koskevista toimenpiteistä päätetään vuoden 2021 talousarvioprosessin yhteydessä.

Lisäksi otetaan huomioon koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuuteen.

Välittömien kriisitukitoimien lisäksi hallitus käy budjettiriiheen 2020 mennessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.

Tie ulos kriisistä ja jälleenrakentaminen

Valtioneuvoston kanslia on asettanut valmisteluryhmän yhteensovittamaan nopealla aikataululla strategisen tason suunnitelman

  1. välittömän kriisivaiheen taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vahinkojen rajoittamiseksi ja nyt päätetyistä toimenpiteistä
    irtaantumiseksi oikea-aikaisesti epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan sekä yhteiskunnallisen kokonaisarvion pohjalta;
  2. kriisin jälkihoitoa koskevista toimenpiteistä ja niiden valmistelusta yhteiskunnan eri sektoreita koskien. 

Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki ja varapuheenjohtajana sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.  Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä tuottaa valmisteluryhmälle epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan ja ennusteet COVID-19-epidemian terveysvaikutuksista mukaan lukien tehohoidon kapasiteetin riittävyys.

Jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta pitkällä aikavälillä.

Valmisteluryhmän tueksi asetetaan tiedepaneeli, johon kutsutaan tutkijoita ja asiantuntijoita eri osaamisalueilta, kuten sosiaalipolitiikan, koulutuspolitiikan ja talouspolitiikan sekä ympäristö- ja ilmastotieteiden alalta.

Valmisteluryhmän tueksi asetetaan myös työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva alatyöryhmä, joka voi tehdä ehdotuksia valmisteluryhmälle laajasti kriisin jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen liittyen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet selvitystyöryhmän, joka laatii arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Selvitystyöryhmän puheenjohtajana toimii työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

Kohti kriisin jälkeistä aikaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla

Hallitus valmistelee toukokuun lisätalousarvioesitykseen kohdennettuja, nopeavaikutteisia ja määräaikaisia elvytystoimenpiteitä, joilla koronakriisin aiheuttamia vaurioita Suomen taloudelle ja työllisyydelle voidaan vähentää.

Poikkeusolojen johdosta valtiontalouden menokehys ei rajoita vuotta 2020. Hallitus on kuitenkin sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn ja julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 asetettuun vaalikauden kehykseen. Kehystä noudatetaan jälleen vuodesta 2021 lukien. Hallitus on kuitenkin linjannut tietoisena poikkeuksena kehyssäännöstä, että Finnvera Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksien nostamisesta aiheutuvat tappiokorvaukset, sekä Business Finlandista ja ELY-keskuksista myönnettävien pk-yritysten tukien myöntämisvaltuuksien noston määrärahalisäykset luokitellaan kehyksen ulkopuoliseksi menoksi.

Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Hallitus valmistelee aiemmin linjatulla tavalla tiekartan, jossa määritellään eri toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Ensimmäinen vaihe tätä prosessia toteutetaan toukokuun 2020 lisätalousarvioesityksen antamisen yhteydessä. Lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen toteutetaan tavalla, joka turvaa hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet ja niiden kestävän rahoituksen. Hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä. Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä elokuussa 2020. Tässä vaiheessa määritetään toimenpiteitä, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyttä ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on sitoutunut toimimaan tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä takaa talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden, vähentää riskejä ja luo kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.

Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoituksilla on kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpideohjelman vaikutusten lieventämiseksi. Toimenpideohjelman määrärahat sisällytetään vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Hallitus linjaa elokuun 2020 budjettiriihessä kestävän verotuksen tiekartan toimeenpanosta aiempien linjausten mukaisesti. Samassa yhteydessä päätetään energiaverouudistuksen ensimmäisestä vaiheesta aiemmin linjatulla tavalla. Lisäksi päätetään budjettiriihessä 2019 linjattujen kasvua ja investointeja tukevien verotoimien etenemisestä.

Ilmastorahaston valmistelua jatketaan hallituksen aikaisempien linjausten pohjalta siten, että asia ratkaistaan toukokuussa lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä.

Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. huhtikuuta ja julkitalouden suunnitelma vuosille 2021–2024 torstaina 16. huhtikuuta.

Lisätietoja

pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998
valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 530 417
sisäministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 050 477 8354
opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Lauri Holappa, p. 0295 330 014 ja
oikeusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Camilla Mäkinen, p. 0295 150 119

Liite: Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta 2021–2024, pöytäkirjamerkinnät 8.4.2020

Palaa sivun alkuun