Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan
Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa 1.6.2018. Hallitus on tarkentanut tämän pohjalta uudistuksen etenemistä. Hallituksen muutosehdotukset annetaan eduskunnalle hallituksen vastineena.
Hallitus on perehtynyt huolellisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoon sekä valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden näkemyksiin. Maakunnilta on lisäksi pyydetty näkemys valmiudesta valinnanvapauden toimeenpanoon.
Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Valiokunta antaa tämän jälkeen asiasta mietintönsä vielä perustuslakivaliokunnan tarkasteluun. Hallituksen vastineen ovat valmistelleet sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Työhön ovat osallistuneet myös työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö.
Vastine on valiokunnalle luovutettu asiakirja, jonka julkisuus määräytyy eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Hallituksen puolesta vastine on valmis julkistettavaksi.
Maakuntien riittävä rahoitus varmistetaan – menokehitys säilyy pääsääntönä
Hallitus varmistaa maakuntien oikeuden lisärahoitukseen tilanteessa, jossa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella muutoin vaarantuisi. Näin varmistettaisiin riittävä rahoitus myös poikkeustilanteissa. Valtion rahoituksen tason määräytymisen lähtökohtana olisi edelleen toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen vain rajoitetusti (niin sanottu kustannusten kasvun hillintää koskeva rajoitin).
Lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta. Uusi säännös korvaisi aiemmat ehdotukset yksittäisen taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan tukemisesta. Maakunnalla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus saada valtionavustusta sekä valtion laina tai takaus maksuvalmiusongelmien korjaamiseksi. Maakunnan hakemuksesta saatu lisärahoitus käynnistäisi jatkossakin arviointimenettelyn siirtymäajan jälkeen automaattisesti.
Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitusta korotettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.
Rahoituslakiin ehdotetut muutokset täsmentävät jo aiemmin rahoituslakiehdotukseen sisältynyttä valtion velvollisuutta turvata riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, eivätkä ne vaaranna julkisen talouden kestävyyteen liittyviä tavoitteita.
Valinnanvapauden toimeenpanoon pidempi vaiheistus – kriteerit täyttävä maakunta voi aloittaa aiemmin
Hallitus haluaa varmistaa, että maakunta- ja sote-uudistus voidaan toteuttaa hallitusti jokaisessa maakunnassa. Tämän vuoksi valinnanvapauden toimeenpanoa vaiheistetaan ja siihen varataan riittävästi aikaa.
Valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa 1.1.2022. Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit. Tarvittaessa maakunta voisi myös hakea määräajan pidentämistä 1.1.2023 asti.
Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan kuten hallitus on jo aiemmin esittänyt eli 1.1.2022 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2021. Sitä ennen käytössä olisivat nykyiset välineet, kuten palveluseteli ja maksusitoumus.
Valinnanvapauden pilotoinnilla taattaisiin sujuva siirtymä uuteen valinnanvapausmalliin. Pilotit toteutettaisiin vuosina 2019-2020. Valinnanvapauslakiin lisättäisiin pykälä, jossa säädettäisiin pilottialueiden valintakriteerit.
EU:n valtiontukisääntely ei ole ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa
Hallitus on varmistanut valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.
Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä (yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä).
Näillä säännöksillä ja muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.
Liite
Hallitus esittää ratkaisuja myös muihin asiakohtiin, joita perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat nostaneet lausunnoissaan esiin. Keskeisimmät muutosehdotukset ovat luettavissa oheisesta liitteestä.
Tiedotustilaisuuden esittelykalvot
Lisätietoja:
Maakuntien rahoitus
kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kommenttipyynnöt: erityisavustaja Matias Hilden, p. 050 911 9947), projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, VM, p. 050 431 3604, [email protected], ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi, VM, p. 0295 530 494, [email protected]
Valinnanvapaus
perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kommenttipyynnöt: erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 050 566 7949), ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 0295 163 338, [email protected] (soittopyynnöt tekstiviestillä)