Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi tänään Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset vuosille 2020–2024. Uudet linjaukset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin sekä hallitusohjelman tavoitteisiin, joista keskeisiä ovat hiilineutraaliustavoite 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä kestävän metsätalouden harjoittaminen.

Uusissa linjauksissa sovitetaan yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Metsähallitukselle asetetaan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite, joka koskee sekä liiketoiminnan että luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita. Liiketoiminnan piiriin kuuluvissa monikäyttömetsissä tavoitteena on kasvattaa suunnitelmakaudella tehtävillä toimenpiteillä hiilinielua vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035. Toimet myös vahvistavat nielua jo kauden aikana.

Käytännössä muutokset merkitsevät sitä, että Metsähallituksen metsätaloudessa panostetaan vahvasti aktiiviseen luonnonhoitoon, ilmastokestävyyteen sekä virkistyskäytön huomiointiin. Näiden toimenpiteiden rinnalla metsäbiotalouden raaka-ainehuolto ja sen myönteiset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset on mahdollista toteuttaa alueellisten luonnonvarasuunnitelmien mukaisesti.

Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään

Esimerkkejä sovituista uusista toimista ovat muutokset turvemaiden käsittelyssä, metsien kasvun lisäys lannoituksen ja jalostetun taimiaineksen avulla sekä uusi luonnonhoitotoimenpiteiden ohjelma. Ohjelma pitää sisällään muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen luonnonhoitoa, soiden ennallistamista, tulen käytön lisäämistä sekä purojen kunnostusta ja kalojen vaellusesteiden poistamista.

Peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostetaan 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista. Lisäystä kohdennetaan erityisesti turvemaille ja virkistyskäytön kannalta tärkeille kohteille. Myös poronhoidon ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset huomioidaan linjauksissa.

Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Tämä otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Uusi sijoitetun pääoman tuottotavoite 4,4 prosenttia vastaa noin 114 miljoonan euron vuotuista tuloutusta valtiolle suunnittelukauden lopussa. Summa on noin 18 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo linjauksen sovittavan hyvin yhteen valtion metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät eri tavoitteet. 

– Metsähallituksen toiminnassa korostuvat kestävyyden kaikki ulottuvuudet. Nyt hyväksytyssä linjauksessa lähtökohtana on, että voimme tehdä metsissämme useita asioita yhtä aikaa: harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä. Metsähallitus vastaa osaltaan teollisuuden puuntarpeesta ja edistää työllisyyttä ja aluetaloutta metsäalan arvoketjussa. Linjauksessa on huomioitu vahvasti myös eräharrastukset ja luontomatkailu valtion mailla.

Tulostavoitteeseen tehdyt muutokset tarkoittavat suunnittelukaudella noin 50 miljoonan euron lisäpanostusta aktiiviseen metsän- ja luonnonhoitoon ja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Luontoarvot turvataan – myös virkistyskäyttö ja erätalous hyötyvät uusista linjauksista

Luonnonsuojelualueiden osalta tehostetaan toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja parannetaan elinympäristöjen tilaa luonnonsuojelualueilla muun muassa toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelman laajamittaisia ennallistamis- ja kunnostustöitä.  Luonnonsuojelualueiden ja muiden virkistyskäyttöön varattujen alueiden luontoarvot turvataan. Samalla vähennetään suunnitelmallisesti reittien sekä opastuspalveluiden korjausvelkaa. 

– Ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen hillitseminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Olen tyytyväinen, että uusien linjausten mukaan Metsähallitus osaltaan tekee yhä vahvemmin töitä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Metsähallitus tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen sekä ylläpitää ja kehittää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Metsähallituksen maita koskevassa kaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaishyöty, kuten uusiutuvan energian käytön edistäminen ja toimintaedellytysten luominen matkailu- ja muiden toimialojen yrityksille. 

Valtion alueiden matkailu- ja virkistyskäytön kehittämisen tavoitteena on hyvinvointivaikutusten lisäämisen, paikallisen yrittäjyyden kannustamisen ja vapaa- ajankalastuksen ja metsästysharrastuksen edellytyksistä huolehtiminen. Tavoitteena on myös edistää riista- ja kalakantojen elinvoimaisuutta, tuottavuutta ja monimuotoisuutta sekä valtion vesialueilla tapahtuvaa kotimaista kalankasvatusta.

Lisätietoja: osastopäällikkö Marja Kokkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 5246267, marja.kokkonen(at)mmm.fi; ministeri Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)mmm.fi; toimitusjohtaja Juha S. Niemelä, Metsähallitus, p. 0206 39 4201, juha,niemela(at)metsa.fi; ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö, p. 0295 250 194, pirkko.isoviita(at)ym.fi; ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, antti.heikkinen(at)ym.fi