Pääministerin ilmoitus eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Tunnistamme kaikki, että elämme voimakkaiden muutostekijöiden keskellä. Maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti ja peruuttamattomasti.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa meidän kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Keskeisin tavoite on estää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Nämä päämäärät ja tavoitteet toimivat ohjenuorana valtionjohdolle kaikissa tilanteissa.
Hallituksen linja on Suomen pitkä linja ja sama kuin hallitusohjelmaa tehtäessä. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Arvoisa puhemies,
Yksi keskeinen tapahtuma ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen ovat olleet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Yhdysvaltain uusi hallinto on ollut vasta asettumassa ja muu maailma on odottanut heiltä linjauksia, mutta selvyyttä kaikkiin kysymyksiin ei ole saatu. Presidentti Trumpin viime viikon Euroopan vierailukin jätti ennemmin tukun kysymyksiä kuin vastauksia.
Presidentti Trumpin hallinto on vahvistanut aikaisemmin Yhdysvaltojen sitoutumisen Euroopan turvallisuuteen, mutta tätä ei Trumpilta itseltään viime viikon Nato-kokouksessa kuultu. Ilmeisesti sanomatta jättäminen jätti epävarmuuden tunteen ja viikonloppuna Saksan liittokansleri Merkel kuvaili rehellisesti tuntojaan. Suorasukaista lausuntoa ei pidä kuitenkaan dramatisoida.
Se, että eurooppalaisten Nato-maiden tulisi tehdä enemmän Euroopan turvallisuuden eteen, on ollut jo pidempään Yhdysvaltojen näkemys. Se on ollut myös järjestön oma tavoite. Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan isossa kuvassa ei kuitenkaan ole nähtävissä suurta käännettä tai muutosta.
Suomea kiinnostavat erityisesti USA:n linjaukset kauppapolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin. Kauppapoliittisia linjauksia joudumme vielä odottamaan, mutta ilmastopolitiikassa Yhdysvaltain uusi asemoituminen on huolestuttavaa. Olisi Suomen, Euroopan ja koko maailman etu, että USA pysyisi sitoutuneena Pariisin ilmastosopimukseen. Tässä asiassa kehitystä ei pysty muuttamaan silmiä ummistamalla.
Arvoisa puhemies,
Euroopan turvallisuustilanne ei viime kesän jälkeen ole olennaisesti muuttunut. Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta parempaan. Ratkaisun kaava olisi selvä - Minskin sopimuksen toimeenpano sekä Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, mutta edistymistä emme ole nähneet. Tästä syystä myös EU:n pakotepolitiikka jatkuu.
Samalla kahdenvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa on olennaista. Kukaan ei voita siinä, että ongelmista ei puhuta.
Turkin suunta on herättänyt monia kysymyksiä. Yhtä kaikki on selvää, että Turkilla on suuri merkitys Euroopalle. Se on nähty hyvin konkreettisesti muun muassa muuttoliikettä koskevassa yhteistyössä. Turkin eurooppalainen suuntautuminen on meille erityisen tärkeä ja sen pitää heijastua myös eurooppalaisten sitoumusten kunnioittamisena. Oikeusvaltio on keskeinen eurooppalaisen järjestyksen kivijalka, eikä siitä voi sallia poikkeuksia – ei muuten myöskään EU:n sisällä.
Vielä 2000-luvun alussa todettiin, että Eurooppaa ympäröi vakauden kehä. Ei enää. Syyrian sota jatkuu seitsemättä vuotta. Terroristijärjestö ISILin toiminta varjostaa koko aluetta, ja heijastuu yhä huolestuttavammilla tavoilla myös eurooppalaisten maiden sisäiseen turvallisuuteen. Suomen jatko-osallistumisesta ISILin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön keskustellaan tässä salissa myöhemmin tänään.
EU:n ja Naton yhteistyö on saanut hyvän lähdön järjestöjen yhteisjulistuksesta viime heinäkuulta. Olemme itse tukeneet tämän yhteistyön syventämistä hyvin konkreettisella tavalla perustamalla EU- ja Nato-maita yhdistävän hybridiosaamiskeskuksen Suomeen.
EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Eduskunta linjasi EU:n turvatakuista hyvin selkeästi vajaa kymmenen vuotta sitten.
Arvoisa puhemies,
Kestävään kehitykseen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset ovat globaaleja kohtalonkysymyksiä ja siksi myös Suomen ulkopolitiikan läpileikkaavia teemoja. Pääsemme tarttumaan niihin aivan erityisestä näkökulmasta nyt, kun olemme vastaanottaneet Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Arktiset kysymykset ovat osa myös EU-politiikkaamme, ja lisäksi niillä on vahva kosketuspinta pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö on myös kuluneena vuonna edennyt hyvin. Pidämme tiivistä yhteyttä eri tasoilla, niin poliittisella kuin virkamiestasollakin. Puolustusyhteistyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Olemme yhdessä saavuttaneet erityisaseman Naton kumppaneina, ja olemme mukana järjestön Itämeren aluetta koskevissa keskusteluissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen aloitteellisuus Itämeren ilmailuturvallisuuden kohentamisessa, joka on edesauttanut myös Naton ja Venäjän vuoropuhelua.
Arvoisa puhemies,
Euroopan unionin jäsenyys oli Suomelle aikoinaan poliittinen valinta, jolla sidoimme itsemme entistä vahvemmin läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.
Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusta koskeviin neuvotteluihin valmistauduttaessa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaisi etumme ja samalla suojelisi unionia. Olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt.
Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut ja tulee olemaan jatkossakin Suomelle tärkeä kumppani. Vasta myöhemmin nähdään, millaisia kielteisiä taloudellisia, poliittisia tai turvallisuusvaikutuksia Suomelle brexitistä koituu.
Britannian kansanäänestyksen jälkimainingeissa viime kesäkuussa käynnistimme päämiesten poliittisen pohdinnan 27 jäsenvaltion EU:n kehittämisestä. Se saatettiin päätökseen maaliskuussa Roomassa antamalla julistus EU:n tulevaisuudesta. Rooman julistus vastaa niitä tavoitteita, joita olemme kansallisesti ajaneet ja edistäneet päämiesten kokouksissa. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta.
EU:n tulevaisuustyön osalta päähuomio on nyt konkreettisissa kehittämishankkeissa. Keskiössä ovat Rooman julistuksen linjausten mukaisesti neljä pääpainopistealuetta: talouskasvu, sosiaaliset kysymykset, turvallisuus ja globaalit haasteet.
Muutama sana edellä mainituista neljästä kehittämishankkeesta. Ensin taloudesta.
Kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Myös energian sisämarkkinoissa on paljon tehtävää ja voitettavaa.
Ilmasto- ja energiapolitiikkaan vaikuttaminen on ajankohtaista ja tärkeää. On Suomen etu, että olemme näissä asioissa edelläkävijä. Tässä yhteydessä metsien kestävää käyttöä ei saa hankaloittaa maankäyttösektorin teoreettisilla laskentasäännöillä.
Lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Meille on keskeistä, että rahoituskehys jatkossakin tukee talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Alue- ja rakennepolitiikassa on otettava huomioon Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus. Maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Samaan aikaan muun muassa muuttoliikkeeseen vastaaminen ja puolustusyhteistyön vahvistaminen ovat uusia asioita, joissa EU-rahoitus on tarpeen.
Talous- ja rahaliittoa on viime vuosina kehitetty monin tavoin finanssikriisin ja velkakriisin seurauksena. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä ja toimeenpantava omat rakenteelliset uudistuksensa julkisten talouksien tasapainottamiseksi. Ensisijaista on nyt viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä eikä myöskään pankkisektorin riskien jakamisen lisäämistä. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni.
Toinen kehittämiskohde on sosiaalinen ulottuvuus. Meidän on kyettävä luomaan unionista entistä oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteisö esimerkiksi parantamalla naisten asemaa ja luomalla malleja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ei edellytä uusia EU-tason välineitä tai prosesseja. Suomi ei hyväksy tulonsiirtomekanismien luomista EU-maiden välille.
Kolmas kokonaisuus liittyy turvallisuuteen – sekä sisäiseen että ulkoiseen. Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti terrorismin, torjumiseksi on tiivistettävä yhteistyötä, parannettava tietojen vaihtoa ja löydettävä uusia keinoja. Puolustusyhteistyö on hyvä esimerkki asiasta, jonka edistäminen tuo lisäarvoa, mutta johon ei tarvita perussopimusmuutoksia. Kaikki edellytykset ovat jo olemassa, tarvittaessa myös eritahtisuus.
Eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventäminen on luonteva kehityssuunta. Euroopan on kyettävä tehokkaammin yhdessä hoitamaan turvallisuuttaan ja puolustustaan sekä osallistumaan lähialueidensa vakauttamiseen.
Jokaisen jäsenvaltion on kannettava oma vastuunsa. Suomi on tässä työssä vahvasti mukana. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken niin sanotun pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta, tarkastella kansallisten puolustuskykyjen kehittämistä yhteisesti, perustaa koulutusoperaatioille oma sotilasesikunta - näin ensivaiheena - ja parantaa EU:n toimintakykyä kriisinhallinnassa.
Pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta Suomi on esittänyt konkreettisina hanke-ehdotuksina muun muassa avaruusyhteistyöhön liittyviä hankkeita, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn parantamista. Selvitämme potentiaalisten kumppaneiden kanssa yhteistyömahdollisuuksia ja jatkamme kansallista kartoittamista. Kyberturvallisuudesta puhuin viimeksi Bergenin kokouksessa Ruotsin pääministeri Löfvenin kanssa. Aiemmin olen keskustellut asiasta myös Saksan liittokansleri Merkelin kanssa.
Neljäs aihealue on globaalit haasteet. Globalisaatio ja erityisesti digitalisaatio muuttavat taloudellista toimintaympäristöä ja kasvun edellytyksiä myös perinteisten ulkomaankauppaa käyvien sektoreiden ulkopuolella. Globalisaatio ei pelkästään lisää kilpailua, vaan muokkaa syvällisellä tavalla kansainvälisiä markkinoita, yritysrakenteita, toimintamalleja ja arvonluonnin edellytyksiä. EU:ssa meidän on kyettävä hyödyntämään nämä globalisaation tuomat mahdollisuudet arvojemme, etujemme ja intressiemme puolustamiseksi sekä kestävän kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi.
Muuttoliikkeen hallinta ja siihen vastaaminen on yksi globaaliongelma. Muuttoliikkeen osalta kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta EU:n alueella että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on kyettävä vaikuttamaan entistä tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja edellytettävä kaikilta jäsenmailta oikeasuhtaista osallistumista taakanjakoon.
Arvoisa puhemies,
Suomen on syytä valmistautua siihen, että EU:n uudistaminen lähtee, ehkä nytkähdellen, mutta lähtee liikkeelle. Ja me olemme tässä työssä aktiivisesti mukana. Hallitusohjelman mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. EU:n tulevaisuuspohdinnan lähtökohta on ollut se, että perussopimusmuutoksista ei tässä vaiheessa keskustella. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ovat olemassa ilman vuosia, jopa vuosikymmentä kestävää prosessia. Esimerkiksi määräenemmistöpäätöksentekoa voisimme jo nyt hyödyntää laajemmin.
Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa unionissa voidaan kuitenkin edetä myös eritahtisesti. Niissäkin tilanteissa on noudatettava perussopimusten määräyksiä ja pidettävä ovet auki kaikille jäsenvaltioille ja kehityksen kaikissa eri vaiheissa. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.
Unionin on keskityttävä olennaiseen, toimeenpantava päätöksiä ja purettava byrokratiaa. Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa.
Arvoisa puhemies,
Käynnissä on yksi historian murrosvaiheista. Tyypillistä näille murrosvaiheille on se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Murrosvaiheet eivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen tai uuden rakentamiseen. Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta.
Suomi ei ole sivustakatsoja tässäkään murrosvaiheessa, vaan aktiivinen vaikuttaja. On tärkeää, että aktiivisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla teemme oman osamme vakaamman, turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.