Pääministeri Petteri Orpon esittelypuhe eduskunnalle tiedonantokeskustelussa 6.9.2023

Pääministeri Petteri Orpo piti esittelypuheen eduskunnalle tiedonantokeskustelussa keskiviikkona 6. syyskuuta 2023. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Tällä tiedonannolla hallitus halusi varmistaa, että eduskunta pääsee käymään perusteellista parlamentaarista keskustelua hallituksen linjasta ja suunnitelmista näiden asioiden edistämiseksi.

Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden puolesta. Olemme globaalisti tämän työn edelläkävijä.

Tästä huolimatta rasismi on edelleen myös suomalaisen yhteiskunnan ongelma. Esimerkiksi työmarkkinoilla ja koulutuksessa on syrjiviä asenteita ja rakenteita, joita pitää muuttaa. Muutos edellyttää rehellistä keskustelua ja siitä kumpuavia toimia. Molempiin tämä hallitus on valmis. Rasismille ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Hallitus on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä ja tekemään työtä rasismin torjumiseksi.

Hallituksen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Tämä on hallituksen viesti eduskunnalle, suomalaisille, Suomeen muuttaneille ja muuttoa pohtiville sekä maailmalle: Suomi on jatkossakin avoin ja kansainvälinen maa. Otamme ongelmat vakavasti. Teemme määrätietoisesti töitä niiden ratkaisemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Tiedonannon on valmistellut valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden työryhmä. Työryhmä on kuullut noin sataa asiantuntijaa: kansalaisyhteiskunnan edustajia, tutkijoita ja muita keskeisiä toimijoita. Tiedonanto valmisteltiin ripeästi, mutta perusteellisesti.

Tiedonanto nojaa hallitusohjelman kirjauksiin ja edellisten hallitusten tekemään työhön yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden puolesta. Tiedonanto konkretisoituu edelleen toimenpideohjelmalla, joka hyödyntää edellisen hallituksen Yhdenvertainen Suomi –ohjelman toimia.

Työryhmän kuulemisissa toistui tarpeita, jotka hallitus on työssään huomioinut. Näitä ovat muun muassa yhteiskunnan eriarvoistavien rakenteiden purkaminen, hyvien väestösuhteiden vahvistaminen, työmarkkinoille pääsyn keskeinen merkitys ja rasismia koskevan tietopohjan vahvistaminen.

Lainsäädännön osalta muutostarpeita esitettiin kuulemisissa vähän. Lainsäädäntö on meillä kokonaisuutena hyvällä tasolla.

Suomen lainsäädäntö antaa hyvän oikeudellisen pohjan yhdenvertaisuuden edistämiseen. Perustuslain mukaan ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä.  Yhdessä Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa perustuslaki takaa oikeuden yhdenvertaisuuteen kaikille.

Yhdenvertaisuuden toteutumisessa on parannettavaa. Lainsäädännön toiminnassa ja sen valvonnassa on puutteita. Siksi hallituksen tiedonannon toimet painottuvat niihin, joilla käytännössä voidaan edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Emme toimi Suomena yksin. Olemme myös osa Euroopan unionin poliittista ja taloudellista arvoyhteisöä. Suomi on johdonmukaisesti kuulunut ja kuuluu myös tämän hallituksen aikana siihen EU-maiden joukkoon, joka rakentaa unionia, jossa yhdenvertaisuutta edistetään ja rasismia torjutaan.

Arvoisa puhemies,

Jokainen ymmärtää, ettei yhteiskunnan rakenteissa ja asenteissa olevia ongelmia ratkaista yhdellä tiedonannolla eikä hetkessä. Rasismin kitkeminen vaatii pitkäjänteistä työtä – kuten se on vaatinut tähänkin saakka. Se vaatii aktiivisuutta ja yhteiskunnan laajaa tukea.

Olemme hallituksena sitoutuneet tekemään työtä syrjinnän ja rasismin torjumiseksi koko vaalikauden. Vetovastuu siirretään valtioneuvoston kansliaan ja minä pääministerinä johdan työtä. Kokoamme valtioneuvoston kansliaan syrjinnän vastaista osaamista.

Pidämme huolta, ettei työ yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden puolesta jää sanoiksi paperille. Siksi varaamme toimenpiteiden toteuttamiseen budjettiriihessä myös resursseja – menokehysten puitteissa.

Arvioimme tiedonannon toimien etenemistä ja mahdollisten jatkotoimien tarvetta hallituksen puoliväliriihessä 2025. 
Teemme yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden eteen enemmän kuin Suomessa on aiemmin tehty. Teemme parhaamme.

Päätöksenteossa on tärkeää kuulla heitä, jotka kokevat arjessaan rasismia ja syrjintää tai työskentelevät näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Käynnistämme johdollani vuosittaiset pyöreän pöydän keskustelut yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Vahvistamme myös vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa. 

Arvoisa puhemies,

Rasismin ehkäiseminen ja torjunta vaativat tekoja koko yhteiskunnalta. Tekoja pitää tehdä niin politiikassa, kasvatuksessa, harrastuksissa kuin työpaikoilla. Parempaa yhteiskuntaa voi ja pitää rakentaa erilaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa joka päivä.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys koskevat jokaista. Tässä tiedonannossa hallitus on kiinnittänyt erityisesti huomiota lapsiin ja nuoriin, koska tulevaisuus rakentuu heidän kauttaan.

Meillä Suomessa on yhteiskunnallisia rakenteita, joiden kautta voidaan lisätä yhdenvertaisuutta. Me olemme parantaneet ja pystymme edelleen parantamaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Laadukas varhaiskasvatus on yksi tärkeimmistä keinoista. Haluamme lisätä erityisesti maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Suomen tai ruotsin kielen varhainen omaksuminen ja varhaiskasvatukseen osallistuminen antavat jokaiselle hyvät eväät koulupolun aloittamiseen.

Koulutus ja osaaminen ovat aina olleet niin yksilöille kuin meille Suomena väylä pärjätä maailmalla. Siksi käynnistämme koko koulutusjärjestelmän kattavan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Tunnistamme paikat, joissa voidaan tehdä paremmin ja enemmän. Teemme niissä paremmin ja enemmän.

Voimme lisätä osallisuutta siellä, mikä antaa yksilöille yhteenkuuluvuutta tai avaa mahdollisuuksia ilmaista itseään: teemme toimia, jotta saamme yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia, vammaisia ja muissa vähemmistöissä olevia nuoria mukaan liikuntaan, urheiluun ja kulttuuritoimintaan.

Hallituksena käsittelemme vuosittain Suomen saamat kansainvälisten suositukset. Erityisesti vihapuheen estäminen on noussut keskeisesti esille viimeisimmissä suosituksissa.

Torjumme tehokkaasti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väkivaltaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tunnusmerkin perusteella.

Vahvistamme mahdollisuuksien tasa-arvoa myös työmarkkinoilla ja edistämme työelämän syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työ on muutakin kuin elannon hankkimista, se kiinnittää yhteiskuntaan ja antaa merkitystä elämään. Haluamme parantaa kaikkien väestöryhmien työllisyyttä. Työ on osa onnistunutta kotoutumista.

Olemme tärkeiden asioiden äärellä. Toivon ja uskon, että eduskunta haluaa keskustella näistä toimista ja viedä niitä osaltaan eteenpäin. 

Arvoisa puhemies,

Rasismi ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa uusi ilmiö, eikä se ole yksin suomalaisen yhteiskunnan ongelma.

Jos haluamme olla globaalisti edelläkävijä myös nyt ja poistaa yhteiskunnasta syrjinnän ja rasismin, se tehdään yhdessä. Toivon, että kaikki poliittiset puolueet ja suomalainen yhteiskunta laajasti ovat tässä työssä mukana. Vain yhdessä voimme onnistua.

Suomen vahvuus on historiallisesti ollut, että olemme pienenä maana löytäneet yhteisen sävelen. Yhteinen sävel ei tarkoita, että olemme aina samaa mieltä. Yhteinen sävel tarkoittaa, että voimme olla eri mieltä – ja silti keskustella. Sananvapauden toteutumisesta demokraattisen yhteiskunnan tärkeänä arvona huolehditaan.

Meidän on säilytettävä tässä yhteiskunnassa sellainen ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista puhutaan. Sellainen ilmapiiri, jossa kuuntelemme toisiamme, emmekä keskity vain oman viestimme läpi saamiseen.

Ministereillä, kansanedustajilla ja muilla poliittisilla toimijoilla on erityisen suuri vastuu – paitsi yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin luomisessa myös siinä, että kunnioitamme toinen toistamme. Kärjistämisen ja vastakkainasettelun sijaan on etsittävä yhteistä suuntaa.

Suomi on vakaa ja luotettava maa, vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio, jossa jokaista tulee arvostaa tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Suomi on jatkossakin maa, jonne halutaan tulla tekemään työtä. Suomi on maa, jossa jokaisen pitää voida elää turvassa ja hyväksyttynä.

Tätä Suomea hallitukseni on sitoutunut rakentamaan.