Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Pääministeri Sanna Marinin ilmoitus eduskunnalle hallituksen politiikasta vuonna 2020

Valtioneuvoston viestintäosasto 11.2.2020 14.02
Pääministerin ilmoitus

Pääministeri Sanna Marinin puhe eduskunnan täysistunnossa 11.2.2020. Puhe muutosvarauksin:

Arvoisa puhemies,

Hyvät kansanedustajat,

Aloitamme työskentelyn 2020-luvun ensimmäisillä valtiopäivillä. Käsillä on ratkaisujen vuosikymmen ilmastonmuutoksen torjunnan, suomalaisen osaamisen, hyvinvoinnin ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta.

Olemme nousseet yhdeksi maailman vauraimmista ja osaavimmista kansakunnista samalla, kun olemme rakentaneet Suomesta pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sen peruspilareina ovat ihmisten yhdenvertaisuus, yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen asuinpaikasta ja iästä riippumatta, korkea osaamistaso ja työllisyys, vahva julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sekä näiden välinen kumppanuus.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähes kaikilla mittareilla mitattuna menestystarina, mutta se ei ole koskaan valmis. Suomi kuten kaikki maailman maat ovat ison haasteen edessä uudistaessaan talouttaan, tuotantoaan ja kulutusta ympäristöllisesti kestävämmäksi.

Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat ihmiskunnan suurimpia uhkia. Tämä on tosiasia, jonka kanssa elämme, halusimme tai emme. Samaan aikaan kun ilmastonmuutos on meille valtava haaste, on sen torjuminen Suomelle iso mahdollisuus luoda uutta työtä, osaamista, teknologisia ratkaisuja ja vientiä. Se on meille mahdollisuus vahvistaa talouttamme ja kansalaisten hyvinvointia. Siksi meidän kannattaa olla edelläkävijöitä.

Hallituksen tärkein tehtävä on uudistaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ilmastolliseksi kestäväksi ja varmistaa, että muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Samalla haluamme vahvistaa osaamista, työllisyyttä ja elinkeinorakennettamme. Haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin hyvä maa elää ja yrittää.

Lupauksemme on rakentaa Suomea taloudellisesti vastuulliselle, sosiaalisesti oikeudenmukaiselle ja ympäristöllisesti kestävälle pohjalle. Tämän eteen teemme työtä päivittäin.

Näillä valtiopäivillä hallitus tuo eduskunnalle 212 esitystä ja 12 selontekoa, joilla viemme Suomea yhdessä eteenpäin. Hallituksen työn keskiössä on parantaa tavallisten ihmisten arkea.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Vahvan työllisyyden kautta rahoitetaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Julkisen talouden kestävyys edellyttää selvästi nykyistä korkeampaa työllisyyttä. Myös väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvaminen vaativat, että yhä useampi työikäinen on työssä.

Hallitus on sitoutunut työllisyyden vahvistamiseen. Tämä vaatii niin työllisyydenhoidon palveluiden ja saatavuuden kuin työn vastaanottamisen velvoitteiden oikeaa tasapainoa. Lisäämme työllisyyden, kansainvälisten osaajien rekrytoinnin ja kotouttamisen määrärahoja vaalikaudella lähes 250 miljoonalla eurolla. Hallitus panostaa aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, jonka kulmakivinä ovat nykyistä yksilöllisemmät palvelut, palkkatuen kehittäminen, kuntien vastuun ja mahdollisuuksien kasvattaminen sekä osaavan työvoiman saatavuus.

Palveluiden kehittämisen tarpeeseen vastataan useilla näille valtiopäiville annettavilla esityksillä. Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi ja sitä kautta edistetään työttömien ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tuomme eduskunnalle lain rekrytointitukikokeilusta. Kokeilun tavoitteena on edistää työttömien nopeaa työllistymistä, uusien työnantajayritysten syntyä ja yritysten kasvua alentamalla yksinyrittäjien ja mikroyritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Annamme eduskunnalle lakiesityksen myös työllisyyden kuntakokeilusta. Kokeilussa TE-toimistojen tehtäviä siirretään kunnille. Tavoitteena on sovittaa paremmin yhteen valtion ja kuntien osaaminen, resurssit ja palvelut. Näin parannetaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

Kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä uudistetaan. Työtoiminnan määrittelyä tarkennetaan ja siihen tulee myös sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Nämä tulee kirjata myös henkilön aktivointisuunnitelmaan. Esityksen myötä kuntouttavan työtoiminnan luonne sosiaalihuollon palveluna vahvistuu.

Säännöt ja tasa-arvoinen työelämä ovat ensisijaisia periaatteita työperäisen maahanmuuton prosessien kokonaistarkastelussa. Työ lupahakemusten nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi on jo aloitettu työ- ja elinkeinoministeriössä.

Hallitus on sitoutunut siihen, että vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä on osoitettavissa 30 000 uutta työllistä vastaavat toimenpiteet. Toimien valmistelu on edennyt asetettujen askelmerkkien mukaisesti. Osan toimenpiteiden valmistelu on pitkällä. Hallitus on sitoutunut valmistelemaan myös lisätoimia, jotta tavoitteeseen päästään. Työllisyystavoitteen saavuttaminen on tärkeää julkisen talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. Olemme myös valmiita tekemään vaikeita päätöksiä.

Arvoisa puhemies,

Ikääntyvät suomalaiset ansaitsevat vanheta turvallisesti ja ihmisarvoisella tavalla. Siksi hallitus tuo eduskunnalle esityksen vanhuspalvelujen sitovasta henkilöstömitoituksesta. Lakiin esitetään kirjattavaksi velvoite vähintään 0,7 työntekijän minimimitoituksesta vanhusten ympärivuorokautiseen tehostettuun hoivaan. Esityksessä eritellään hoitotyö ja tukityö. Hoitajien on voitava keskittyä hoitotyöhön. Tämän varmistaminen on myös panostus niiden ammattilaisten työhyvinvointiin, jotka ovat joutuneet harkitsemaan alan vaihtoa lisääntyneen työkuormituksen vuoksi.

Haluamme taata tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut jokaiselle ja joka puolella Suomea. Siksi hoitoon pääsyä parannetaan ja hoitojonoja lyhennetään. Tällä hetkellä vain neljännes suomalaisista asuu alueella, jossa kiireettömän lääkäriajan saa alle kahdessa viikossa. Palveluihin pääsyssä on myös sosioekonomisia eroja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pienituloiset tulevat muita heikommin hoidetuiksi. Se ei ole oikein.

Tuomme eduskunnalle esityksen terveydenhuoltolain muuttamisesta eli hoitotakuusta. Tavoitteena on parantaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä kiireettömissä tilanteissa.

Annamme eduskunnalle myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistuksen. Tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen. Maksuttomuutta laajennetaan ja uusia palveluita tuodaan maksukaton piiriin.

Perustamme myös vanhusasiavaltuutetun viran vahvistamaan vanhuspalveluiden laadun toteutumista.

Arvoisa puhemies,

Emme enää elä ajassa, jossa nuori voi työllistyä ja pärjätä elämässään pelkällä perusasteen koulutuksella. Kolmessa vuosikymmenessä Suomesta on kadonnut 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän perusasteen käyneiden työllisyysaste on noin 40 prosenttia. Useampi heistä on siis työelämän ulkopuolella kuin töissä. Riittämätön koulutus rajaa ihmisen mahdollisuuksia maailmassa, jossa uutta osaamista tarvitaan koko ajan.

Siksi tuomme eduskunnalle esityksen, jolla korotetaan oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Samalla kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta. Oppivelvollisuuden laajentaminen on myös merkittävä tasa-arvoteko nuorille ja perheille, sillä se muuttaa toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi.

Panostamme nuorten terveyteen ja hyvinvointiin myös tuomalla eduskunnalle valtakunnallisen kokeilun maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotaille.

Arvoisa puhemies,

Hallitus haluaa rakentaa nykyistä tasa-arvoisempaa työ- ja perhe-elämää. Näillä valtiopäivällä eduskunnan käsiteltäväksi tuodaan pitkään odotettu perhevapaauudistus, joka lisää perheiden hyvinvointia ja valinnanvapautta sekä vahvistaa tasa-arvoa.

Perhevapaita kehitetään ymmärtäen perheiden erilaiset elämäntilanteet. Molemmille vanhemmille tulee saman pituiset vanhempainvapaat, mutta osan vanhempainvapaasta voi siirtää joustavasti toiselle vanhemmalle. Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan osuus kasvaa, joka on merkittävä parannus perheille. Uudistuksen tavoitteena on, että vastuu ja oikeus pienen lapsen hoidosta jakautuu nykyistä tasaisemmin vanhempien välillä, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Tasa-arvon vahvistamiseksi Suomessa on vielä paljon tehtävää myös naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Yhtenä monista tilanteen korjaamiseksi vaadittavista keinoista esitämme, että Suomeen perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Tuomme eduskunnalle myös esityksen pakottamalla solmitun avioliiton purkamiseen liittyvistä avioliittolain muutoksista.

Arvoisa puhemies,

Suomi on aina osallistunut sääntöperustaisen maailman rakentamiseen. Me toimimme sen hyväksi osana Euroopan unionia. EU on väylämme vaikuttaa maailman kehitykseen ja siksi kehitämme Euroopan unionia entistäkin yhtenäisemmäksi toimijaksi kansainvälisillä areenoilla. Puheenjohtajuuskautemme jälkeen keskitymme vaikuttamiseen Suomelle keskeisimmissä kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, sekä talous- ja rahaliitto EMU:n kehittäminen.

Kansainvälisen toimintaympäristön muutos ja ratkaisumme muutokseen vastaamiseksi koskettavat koko yhteiskuntaa ja kaikkia suomalaisia. Entistä vahvempi monenkeskinen järjestelmä on pienen maan, mutta samalla koko kansainvälisen yhteisön etu. Suomi on osoittanut vastuunkantoa ja aktiivisuutta yhteisissä ponnisteluissa myös YK:n vahvistamiseksi, kriisinhallinnassa, köyhyyden poistamiseksi, ihmisoikeuksien noudattamiseksi ja tasa-arvon puolesta sekä sääntöjen luomiseksi reilun vapaakaupan hyväksi.

Toimintalinjamme on syvästi ankkuroitu eduskuntaan. Valtioneuvosto antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle ennen kesätaukoa ja Eurooppa-poliittisen selonteon syksyllä.

Arvoisa puhemies,
 
Suomi voi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Muutos ilmastollisesti kestävään yhteiskuntaan on mahdollista tehdä oikeudenmukaisesti ja asteittain, ja siten, että kaikki pidetään mukana.

Tavoitteenamme on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Olemme sitoutuneet tekemään päätöksiä, joilla vähennetään Suomen päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja.

Kannustamme ja kiritämme myös suomalaista teollisuutta vähentämään päästöjään. Vauhditamme uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa, joka parantaa teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on maailmalla valtava kysyntä ja markkinat.

Teemme ilmastotekoja Suomessa, mutta on vähintäänkin yhtä tärkeää vaikuttaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti. Ilmasto ei tunne kansallisvaltioiden rajoja. Jokaisen maan on tehtävä oma osansa.

Arvoisa puhemies,

Hallitus uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn, jonka kautta tulevaisuuden isoja uudistuksia tuodaan näillä valtiopäivillä eduskunnan kanssa yhdessä valmisteltaviksi. Uudella komiteatyön mallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa. Komiteatyön keskeinen elementti on yhteistyö.

Päätänkin puheeni yhteistyöhön. On luonnollista, että hallitus ja oppositio ovat erimielisiä monista asioista, mutta emme kuitenkaan kaikesta. Niissä kysymyksissä, joissa on löydettävissä yhteistä näkemystä tai jotka vaativat yli vaalikautista valmistelua, kannattaa pyrkiä yhteistyöhön.

Tarvitsemme näillä valtiopäivillä vuoropuhelua ja yhteistyön kykyä, jotta löydämme myös yhdessä ratkaisuja parempaan huomiseen.

Palaa sivun alkuun