Ministeri Multala: monet Suomen keskeiset energia- ja ilmastotavoitteet löytyvät myös komission vuoden 2025 työohjelmasta
”Elämme jännittäviä aikoja kansainvälisessä ja eurooppalaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa”, tiivisti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala 12.2.2025 Keskuskauppakamarin suuren ilmasto- ja energiapäivän avauspuheessa, jossa hän arvioi Euroopan komission eilen julkistamaa vuoden 2025 työsuunnitelmaa ja Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeisiä politiikkalinjauksia.
”Euroopan komission tuore työohjelma alleviivaa kilpailukyvyn, turvallisuuden ja taloudellisen resilienssin vahvistamista. On hienoa huomata, että monet Suomen keskeiset tavoitteet löytyvät myös työohjelmasta ja hallituksen aktiivisuus ja yhtenäinen linja vaikuttamisessa on tuottanut tulosta. Tällaisia ovat esimerkiksi tarpeettoman hallinnollisen taakan purkaminen sekä EU-tason toimien jatkaminen venäläisestä fossiilisesta energiasta irtautumiseksi”, ministeri Sari Multala toteaa.
”EU jatkaa määrätietoista politiikkaa puhtaan siirtymän edistämiseksi. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan johdonmukaisuus sekä sääntely- ja investointiympäristön ennakoitavuus ovat tärkeitä myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Johdonmukaisuutta on myös ottaa huomioon muuttunut turvallisuusympäristö sekä edistää määrätietoisesti teknologianeutraliteettia. Eurooppa tarvitsee myös ydinvoimaa, kun irtaudumme fossiilisista”, Multala muistuttaa.
Yhdysvaltojen energia- ja ilmastopolitiikka muuttuu merkittävästi presidentti Trumpin uudella kaudella. Maa eroaa jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta ja siirtää painopistettään puhtaan energian tukemisesta fossiilisiin polttoaineisiin. Nämä linjaukset hankaloittavat kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja globaalin ilmaston lämpenemisen rajaamisen 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.
”Samalla on kuitenkin hyvä huomata, ettei liittovaltiotason energiapolitiikan suunnanmuutos tarkoita puhtaan siirtymän pysähtymistä edes Yhdysvalloissa. Osavaltioilla on merkittävästi valtaa oman energiapolitiikkansa määrittelyssä. Useat osavaltiot ovat sitoutuneet puhtaan siirtymän edistämiseen ja esimerkiksi Teksasissa on tehty suuria investointeja aurinko- ja tuulivoimaan. Vaikka puhdas siirtymä liittovaltiotason toimien myötä hidastuukin, niin isossa kuvassa puhtaan siirtymän globaali eteneminen on vääjäämätöntä”, arvioi ministeri Multala.
”Euroopan unionin johtava rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa korostuu entisestään. EU on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Syntyvät tyhjiöt tulevat yleensä täytetyiksi. Näin varmasti käy myös Yhdysvaltojen jättämän valtatyhjiön osalta”, ministeri jatkaa.
Multala kuitenkin muistuttaa, että Yhdysvallat on Suomelle paitsi tärkeä strateginen kumppani myös tärkein kauppakumppanimme EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolella. Esimerkiksi nesteytetyn maakaasun tuontilähteiden monipuolistuminen on ollut tärkeää, kun Eurooppa pyrkii eroon venäläisestä kaasusta.
Komissio jatkaa toimia päästöjen vähentämiseksi ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi
”Euroopan komissio tulee antamaan ehdotuksen 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen asettamisesta vuodelle 2040. Suomi on tukenut tätä tavoitetta. Pääpaino tavoitteen saavuttamisessa tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä. Elinkeinoelämän kilpailukykyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varmistettava, että toimet tukevat EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä”, Multala korostaa.
”On tärkeää, että EU:n irtautuminen fossiilisista polttoaineista toteutetaan kustannustehokkaasti ja kestävästi. Samalla luonnon monimuotoisuudesta on pidettävä huolta. On osa pitkäjänteistä työtä kokonaisturvallisuuden puolesta, että pidämme hyvää huolta myös luontopääomastamme”, ministeri jatkaa.
Komissio julkaisee kahden viikon kuluttua myös puhtaan teollisuuden aloitteen (Clean Industrial Deal). Aloitteen keskiössä on teollisuuden kilpailukyky sekä edullisen ja kestävän energian saatavuuden varmistaminen yrityksille.
”Komission suunnassa on paljon samaa nykyisen hallitusohjelman ja Suomen kehityksen kanssa. Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että puhtaan energian siirtymää edistetään EU:ssa kilpailukykymyönteisellä ja teknologianeutraalilla tavalla. EU:n kilpailukyvyn tulee perustua omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle sekä markkinaehtoisille ratkaisuille. Samalla tulee välttää EU:n yhtenäisyyden ja sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta haitallista valtiontukikilpailua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyyn” ministeri Multala painottaa.
Suomessa on muihin EU-maihin nähden merkittävä potentiaali puhtaan, toimitusvarman ja edullisen sähköntuotannon rakentamiseksi. Sähkön tuotantoinvestointeja syntyy, kun sähkölle on kysyntää. Tarvitsemme vaihtelevan tuotannon lisäksi perus- ja säätövoimaa. Hallitus tekee töitä sen eteen, että myös jalostavan teollisuuden investointeja syntyy. Hallituksen uusi ilmastoneutraaliutta edistävä verohyvitys vauhdittaa suurten investointien etenemistä.
”Valtiovallalla on keskeinen rooli pitää huolta luotettavasta investointi- ja toimintaympäristöstä. Sitä vahvistamme edelleen sujuvoittamalla lupamenettelyjä ja vahvistamalla luvituksen ennakoitavuutta. Tarkoituksena on, että jatkossa toimijoilla on käytössään yksi luukku ympäristölupa-asioissa. Hallitus tulee tänä keväänä antamaan esitykset uudesta lupa-, ohjaus- ja valvontavirastosta sekä yhden luukun palveluista. Tämä on valtavan iso ja hieno uudistus”, ministeri Multala hehkuttaa.
”Hallitus haluaa tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan. Hyödynnämme potentiaalimme puhtaan, edullisen ja toimitusvarman sähkön maana. Tämä on keskeinen kilpailukykytekijä, jolla luomme Suomeen työtä, investointeja ja hyvinvointia. Tällä kasvun ja kilpailukyvyn tiellä jatkamme, kun hallitus kokoontuu tänä keväänä puoliväliriiheen”, ministeri toteaa.
Suomen sähköjärjestelmä muuttuu nopeasti - vahvuutena päästöttömyys, edullisuus ja omavaraisuus
Suomen sähköjärjestelmä on muutamassa vuodessa käynyt läpi täydellisen muutoksen. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa on korvattu niin säästä riippuvalla tuuli- ja aurinkovoimalla kuin ydinvoimallakin. Keskeisenä ajurina on ollut EU:n päästökauppajärjestelemä. Viime vuonna hiilidioksidineutraalin sähkön osuus nousi jo 95 prosenttiin Suomen sähköntuotannosta samalla, kun tuotannon päästöt laskivat 25 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Viidessä vuodessa nämä päästöt ovat laskeneet 55 prosenttia.
”Hallitus haluaa jatkossakin pitää kiinni kilpailuvalteistamme. Suomessa sähkön markkinahinta on palannut Venäjän hyökkäyssodan alkua edeltävälle tasolle, ja hintataso on EU:n halvimpia Ruotsin jälkeen. Sähkön markkinahinta kuitenkin vaihtelee voimakkaasti. Tämä herättää oikeutetusti huolta osassa sähkönkäyttäjissä. On tärkeää, että kuluttajille on tarjolla kiinteähintaisia sopimuksia, ja että suuret sähkönkäyttäjät pystyvät suojaamaan sähkönhankintaa johdannaismarkkinoilla”, ministeri Multala linjaa.
Nopea sähköntuotannon rakennemuutos on tuonut mukanaan myös haasteita. Ikääntyneen fossiilisen laudetuotannon, ja osin myös sähkön- ja lämmön yhteistuotannon poistuminen markkinoilta, on vähentänyt säätökykyistä tuotantoa. Tuotanto on korvautunut sääriippuvaisella ja nykyisin markkinaehtoisesti syntyvällä tuuli- ja aurinkovoimalla. Sähkön kulutus riippuu myös voimakkaasti lämpötilasta.
Sähköntuotannon omavaraisuutemme on kasvanut niin, että vuositasolla olemme lähes omavaraisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että emme olisi riippuvaisia sähkön tuonnista naapurimaista. Kylminä ja vähätuulisina aikoina tarvitsemme tuontia sekä Ruotsista ja Virosta.
”EU:n sähkösisämarkkinat ja vahvat rajasiirtoyhteydet naapurimaihin ovat tärkeitä niin kilpailukykyisen sähkön hinnan kuin toimitus- ja huoltovarmuuden kannata. Siirtoyhteyksien lisäksi sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen tarvitaan joustavaa kulutusta, energiavarastoja ja joustavaa tuotantoa”, ministeri Multala muistuttaa.
”Vaihtelevat hinnat ovat jo saaneet aikaan investointeja akkuihin ja lämpövarastoihin. Myös sähkön kysyntä joustaa merkittävästi korkeiden hintojen aikana. Tarvitsemme kuitenkin jatkossa vielä lisää joustoa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan EU:n uuden sähkömarkkinamallin mukaista fossiilittoman jouston mekanismia, jossa tarjouskilpailuun perustuen voitaisiin kilpailuttaa joustoa. Selvitämme myös laajemman kapasiteettimekanismien tarvetta sekä kustannuksia. Geopoliittisen tilanteen kiristyminen ja kaapelirikot edellyttävät varautumista”, Multala jatkaa.
Lisätiedot:
ympäristö- ja ilmastoministerin eritysavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341