Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin

Pääministeri Sanna Marinin puhe eduskunnan täysistunnossa 8.9.2022. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Ukrainaan kohdistamallaan hyökkäyssodalla Venäjä on rikkonut ja hylännyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen keskeiset periaatteet ja sitoumukset.

Suomi on osana Euroopan unionia vastannut sotaan mittavilla Venäjään kohdistuvilla pakotteilla. Heikennämme näin Venäjän kykyä rahoittaa sotaa ja ylläpitää sotilaallista varustautumista. Lisäksi tuemme Ukrainaa monin tavoin kansallisesti ja osana Euroopan unionia niin poliittisesti, taloudellisesti kuin materiaalisesti – humanitaarisesta avusta aina puolustustarvikkeisiin asti. Tulemme jatkamaan tukeamme niin kauan kuin on tarpeen.

Nyt laajojen pakotteiden kohteena oleva Venäjä koettelee EU:n päättäväisyyttä, yhtenäisyyttä ja sen kansalaisten kestokykyä rajoittamalla energian tuontia Eurooppaan. Samalla se paljastaa haavoittuvuutemme, sillä unioni on ollut liian riippuvainen venäläisestä energiasta.

Yhteiskuntiemme kiristäminen energiantoimitusten kautta on tarkoituksellinen tapa murentaa suomalaisten ja eurooppalaisten tukea Ukrainalle. Tätä me emme voi hyväksyä. 

Siksi hallitus on pyrkinyt niin kotimaisilla päätöksillä kuin EU-vaikuttamisessaan varmistamaan, etteivät ihmisten arjessaan kokemat sodan välilliset vaikutukset johda näihin Venäjän tavoittelemiin seurauksiin.

Eurooppalaisilla ja kotimaisilla päätöksillä tulee edelleen tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, että tavalliset kansalaiset ja yritykset selviytyvät akuutista energiakriisistä. Samalla meidän tulee irtautua pysyvästi sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.

Arvoisa puhemies,

Venäjän toimien vaikutukset ovat konkreettisia ja vakavia niin Suomessa kuin koko Euroopassa.

Toimitusten vähenemisen seurauksena fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti. Etenkin kaasun hinta on noin kymmenkertaistunut normaalista tasosta. Nord Stream 1 –kaasuputken toimitusten katkaiseminen toistaiseksi on entisestään heikentänyt kaasun saatavuutta Euroopassa. 

Kokemamme energiakriisi kytkeytyy pitkälti juuri kaasuun. Kaasuvoimalla tuotettu sähkö asettaa markkinahinnan kaikelle sähkölle Keski-Euroopassa. Yhteisillä eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla hinta heijastuu myös Suomeen, vaikka meillä kaasun osuus sähköntuotannosta on hyvin vähäinen. Kaasu- ja sähkömarkkinat ovat näin vahvasti sidoksissa toisiinsa. 

Samalla Euroopan korkeisiin sähkön hintoihin vaikuttaa myös joukko muita tekijöitä kuten ranskalaisten ydinvoimaloiden seisokit, kuivuudesta johtuvat ongelmat lauhdetuotannossa sekä erityisesti pohjoismaissa normaalia alemmaksi jäänyt vesivoiman määrä. 

Arvoisa puhemies,

Emme tiedä kuinka kauan Ukrainan sota jatkuu. 

Meidän pitää varautua siihen, että edessämme on pitkä taival, joka koettelee myös suomalaisten arkea. Keskeisessä roolissa Venäjän aiheuttamaan energiakriisiin vastaamisessa ovat eurooppalaiset, kotimaiset sekä vihreän siirtymän vauhdittamiseen liittyvät päätökset. Näiden toimien jälkeen meidän on käännettävä katseemme myös muihin ylikansallisiin riippuvaisuuksiimme. 

Suomi on seissyt koko sodan ajan vahvasti EU:n pakotepolitiikan sekä muiden yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen takana. Näin toimimme edelleen.

Keskustelemme tiiviisti EU-pöydissä kaikilla tasoilla aina virkamieskunnasta ministereihin ja korkeimman poliittisen tason yhteydenpitoon. Viestimme on selkeä. Venäjän Euroopalle asettamaan haasteeseen voidaan vastata vain yhdessä eurooppalaisella tasolla. Hallitus onkin valmis tarkastelemaan avoimesti kaikkia yhteiseurooppalaisia keinoja energian hinnan nousun maltillistamiseksi. 

EU:ssa on ryhdytty jo toimiin kaasun saatavuuden turvaamiseksi. Venäläistä kaasua on korvattu toimituksilla muista lähteistä nesteytettynä maakaasuna ja putkitoimituksilla Norjasta sekä Kaspianmeren alueilta. Heinäkuussa voimaantulleella EU:n kaasuvarastoasetuksella sovittiin kaasuvarastojen täyttöasteen nostosta ja elokuussa voimaantulleella neuvoston asetuksella kaasun käytön vähentämisestä. 

Hallitus on sitoutunut edelleen aktiivisesti edistämään ratkaisuja, joilla akuuttiin tilanteeseen saadaan helpotusta ja jotka soveltuvat jäsenvaltioiden erilaisiin tilanteisiin. Valmiita ja yksinkertaisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole olemassa. 

Esillä olleita toimia ovat muun muassa keinot vähentää kaasun hinnan vaikutusta sähkön hintaan, sähköpörssin tarjousten enimmäishinnan alentaminen sekä eurooppalaiset ratkaisut sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimuksiin. Suomi toimii aktiivisesti vaikuttaakseen erityisesti sähköpörssin tarjousten enimmäishinnan alentamiseen sekä johdannaiskaupan sääntöihin.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa mitään vaihtoehtoa ei voi sulkea pois. Käyttöön otettavat keinot eivät kuitenkaan saa aiheuttaa uusia suurempia ongelmia markkinoilla kuin mitä niillä pyritään korjaamaan. 

EU:n energianeuvosto sekä valtiovarainministerit keskustelevat yhteiseurooppalaisista toimista kokouksissaan tällä viikolla. Komissiolta odotetaan uusia konkreettisia ehdotuksia lähipäivinä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on keväästä lähtien tehnyt päätöksiä ja etsinyt aktiivisesti keinoja sodan aiheuttamien kustannusvaikutusten hillitsemiseksi sekä omavaraisuuden lisäämiseksi.

Viimeisimpänä hallitus linjasi budjettiriihessä toimista, joilla helpotetaan kotitalouksien korkeista sähkönhinnoista johtuvaa ahdinkoa. Toimenpidekokonaisuus sisältää sähköenergian arvonlisäveron määräaikaisen alentamisen kymmeneen prosenttiin, määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon ja määräaikaisen sähkötuen kansalaisille, joiden tulot eivät mahdollista sähkövähennyksen käyttöä täysimääräisesti. Myös sosiaaliturvajärjestelmään tehdään tarkastuksia ja muutoksia, jotka kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. 

Keskeisessä asemassa ovat myös sähkön säästö ja sähkön tuotantokapasiteetin riittävyys talvikaudella. Kulutuksen vähentäminen on erityisen tärkeää ajankohtina, joina sähkö on kallista ja sähköntuotannon kapasiteetti laajalti käytössä. Jo vähäinenkin sähkönkulutuksen alentaminen näinä hetkinä vähentää markkinahintaa voimakkaasti. Vastuu sähkön säästöstä ei kuulu ainoastaan kotitalouksille, vaan myös julkiselle sektorille ja yrityksille.

Energiakriisiin Suomessa liittyvät myös sähkön johdannaismarkkinoiden ongelmat. Sähkön tuottajat sekä suuret sähkönkäyttäjät ja vähittäismyyjät solmivat johdannaissopimuksia, jotka takaavat tuottajalle tietyn hinnan tulevasta sähkön myynnistä. Käytännössä sähkön myyjä asettaa tulevaa sähkön hintaodotusta vastaavan käteisvakuuden johdannaispörssin tilille. Kun odotukset sähkön tulevasta hinnasta ovat paikoin moninkertaistuneet, ovat sähkön tuottajilta vaadittavat käteisvakuudet samalla kasvaneet hyvin paljon. 

Vakuudet on täytettävä hyvin lyhyessä ajassa, tai sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi. Markkinoiden heilahteluista johtuvien vakavien seurausten välttämiseksi hallitus on esittänyt lisätalousarviossa sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville sähköä tuottaville yhtiöille valtion laina- ja takausohjelmaa. Tarkoituksena on turvata sähköyhtiöiden kassavarojen riittävyys. 

Sähköntuottajille tarjottavat lainat sisältävät hyvin tiukat ehdot. Valtion tarjoama laina on yhtiöille hyvin kallista ja viimesijaista. Tiukkojen ehtojen tavoitteena on ohjata yhtiöt markkinaehtoiseen rahoitukseen.

Tulevaisuuden näkymä on nyt poikkeuksellisen epävarma. Jo tehtyjen toimien lisäksi seuraamme tarkkaan miten kansalaisten, yrityksien ja markkinoiden tilanne kehittyy. Olemme valmiita tekemään uusia päätöksiä ripeästikin mikäli tilanne sitä vaatii

Arvoisa puhemies,

Sodan jälkeen emme palaa Venäjän kanssa entiseen. 

Venäjä kiristää nyt Eurooppaa energialla, mutta se toimii samalla lyhytnäköisesti. Energia on ase, mutta sitä voi käyttää vain kerran. Käsillämme oleva kaasukriisi vain vauhdittaa sitä vääjäämätöntä kehitystä, jolla Eurooppa kääntää selkänsä Venäjän fossiiliselle energialle.

Akuutin tilanteen hoitamisen ohella onkin tärkeää saada lisää investointeja päästöttömään sähköntuotantoon ja tarvittavaan varastointi- sekä siirtokapasiteettiin koko Euroopassa. Nämä investoinnit vihreään siirtymään edistävät myös kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä. 

Arvoisa puhemies, 

Systeemitasoinen irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta ei vielä riitä. 

Meidän on aika ottaa vakavasti riippuvuudet, joita meillä on autoritäärisistä maista sekä niiden kyvystä hallita esimerkiksi tietoverkkoja ja teknologioiden saatavuutta.  Meidän tulee tarkastella kaikkia   yhteiskuntiemme osa-alueita ja toimintoja, jotka ovat elintärkeitä elinkeinoille, terveydelle, turvallisuudelle, oikeuksille ja vapauksille. 

Haavoittuvuuksia ja niistä irrottautumista tulee tarkastella yhdessä eurooppalaisella tasolla. Jo pian akuutin kriisin jälkeen Euroopan unionin on oltava nykyistä omavaraisempi ja kyvykkäämpi toimimaan riippumatta sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.