Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Kansallisesti haitalliset vieraslajit hallintaan

Maa- ja metsätalousministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö 4.6.2020 8.40
Tiedote 388/2020
Komealupiini, kuva: Wikimedia

Ehdotus vieraslajien hallintasuunnitelmaksi on valmistunut. Hallintasuunnitelma antaa ohjenuorat kansallisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan ja hallintaan. Hallintasuunnitelmaehdotuksen valmistelivat Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Kesäkuussa 2019 valtioneuvoston asetuksella hyväksytty kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Näitä ovat muun muassa kurtturuusu, komealupiini, kanadanvesirutto, minkki ja espanjansiruetana. Kaiken kaikkiaan luettelossa on 26 vieraslajia tai -lajiryhmää.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihmistoiminnan takia ovat siirtyneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Haitallisten vieraslajien leviämistä ja runsastumista pyritään estämään niiden aiheuttamien haittojen vuoksi.

Torjuntakeinot kohdennetusti

Tehokkainta vieraslajien torjuntaa on, että lajien tuonti tai leviäminen uudelle alueelle estetään kokonaan. Jos laji on levinnyt laajalle, eikä sen torjuminen tai hävittäminen ole teknisesti mahdollista tai taloudellisesti mielekästä, voidaan tavoitteeksi asettaa kannan rajoittaminen tai lajin leviämisen estäminen uusille alueille.

”Tavoitteena on kohdentaa torjuntatoimet niin, että niiden hyöty on paras mahdollinen”, hallintasuunnitelman työstämisessä mukana ollut erikoistutkija Erja Huusela-Veistola Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Suunnitelmaehdotuksessa on selvitetty ne kohteet, joissa vieraslajien torjunta on kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä. Siinä esitetään, miten, missä ja millä aikataululla kansallisesti haitallisia vieraslajeja torjutaan ja mitkä ovat pääasialliset vastuu- ja yhteistyötahot.

Esimerkkejä toimenpide-ehdotuksista:

  • Kurtturuusu tulee hävittää kiireellisimmin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta alueilta ja niiden läheisyydestä, etenkin saaristosta ja rannikolta. Torjuntaa pitää samaan aikaan tehdä myös sisämaassa hävittämällä ja estämällä kurtturuusukasvustojen leviämistä julkisilla viheralueilla, pihoilla ja puutarhoissa sekä tienvarsilla.
  • Komealupiinin torjunta tulee keskittää luonnonsuojelualueille, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymispaikoille ja niiden läheisyyteen sekä tieympäristössä arvokkaille piennarniityille ja kedoille, joilla on monipuolinen lajisto.
  • Kanadanvesiruton leviäminen on estettävä luonnonsuojelullisesti arvokkaimmille kohteille, jonne myös poistotoimet priorisoidaan.
  • Minkin poistopyyntiä tulee tehostaa ensisijaisesti saaristossa sekä linnuston kannalta tärkeillä kosteikkoalueilla, uhanalaisten ja taantuneiden lintujen pesimäalueilla sekä taimenpuroilla.
  • Espanjansiruetanan torjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota esiintymiin, joista laji leviää helposti ympäristöön estämällä lajin leviäminen taimien, puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana. Lisäksi kannustetaan poistamaan laji tavattaessa pihoilla, puutarhoissa ja julkisilla alueilla sekä järjestämään torjuntatalkoita.

Vieraslajien torjunta on kaikkien yhteinen asia

Vieraslajien torjunta on ensisijaisesti maanomistajan vastuulla. Vieraslajien torjunta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sekä kansalaisten yhteistyötä ja aktiivisuutta esimerkiksi talkoiden muodossa. Torjuntatoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin haitat ja kustannukset jäävät huomattavasti vähäisemmiksi kuin vieraslajien runsastuessa. Esimerkiksi naapurustossa olisi syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä. Puutarhajätteen oikea käsittely ja hävittäminen on erityisen tärkeää, jotta vieraslajit eivät pääse leviämään jätteen mukana.

Kansallisesti haitallisten vieraslajien levinneisyys, leviämisväylät, riskit ja hallintatoimenpiteet (FIN-HAVI) -hankkeessa selvitettiin kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien lajien tai lajiryhmien esiintymistä, niistä aiheutuvia haittoja sekä niiden hallintaa Suomessa. Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 326 148, erja.huusela-veistola(at)luke.fi (FIN-HAVI-hanke)
Erikoistutkija Lauri Urho, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 327 258, lauri.urho(at)luke.fi (eläimet)
Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 585, terhi.ryttari(at)ymparisto.fi (kasvit)

Palaa sivun alkuun