Suomalainen TKI-järjestelmä uuteen vauhtiin – Parlamentaarinen työryhmä linjaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisesta

Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmä linjaa loppuraportissaan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. T&K-rahoituksen ohella työryhmä linjaa TKI-järjestelmän johtamisen vahvistamisesta, osaamisen ja T&K-työvoiman saatavuuden lisäämisestä, yhteistyön vahvistamisesta, kansallisista strategisista valinnoista, T&K-rahoituksen vaikuttavuuden arvioinnista sekä tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön kehittämisestä.

Työryhmän työn taustalla on 1. tammikuuta 2023 voimaan tullut T&K-rahoituslaki, jonka toimeenpano lisää valtion T&K-toiminnan rahoitusta merkittävästi vuosina 2024-2030.

Työryhmän mukaan TKI-järjestelmän ja T&K-rahoituksen kehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista, tasapainoista ja pitkäjänteistä. Ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa laadukkaan ja vaikuttavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kannustaa järjestelmän kaikkia toimijoita sitoutumiseen ja investointeihin.

”Parlamentaarinen TKI-työryhmä on työskennellyt sitoutuneesti ja tulokset ovat nyt nähtävillä. T&K-rahoituslaki ja -verovähennys ovat jo tämän vuoden alusta voimassa ja nyt pääministerille luovutettava rahoitussuunnitelma linjaa puolueiden yhteisen näkemyksen koko järjestelmän kehittämisestä samalla, kun rahoitusta lähdetään lisäämään. Tavoitteena on vaikuttava julkisen T&K-rahoituksen käyttö, joka johtaa vahvempaan tuottavuuskasvuun, kestävään talouskasvuun ja uuden tiedon ja sivistyksen omaksumiseen Suomessa. Kriisien keskellä tämä yksimielisyys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tärkeydestä antaa toivoa, että Suomi nousee entistä vahvempana tulevaisuuteen”, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen toteaa. 

Työryhmä katsoo, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan korkean tason johtamista ja koordinaatiota tulee Suomessa vahvistaa, jotta TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen on mahdollista. Työryhmä esittää tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) rakenteiden, resursoinnin ja aseman vahvistamista. Samalla hyödynnetään osaamista ja TKI-politiikkaa osana Suomen kansainvälistä maakuvatyötä.

Osaajapula ja T&K-työvoiman saatavuus muodostavat merkittävän haasteen suomalaiselle TKI-järjestelmälle. Tavoiteltu TKI-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvu edellyttävät merkittävää osaamis- ja koulutustason nousua. Korkeimpaan koulutukseen on panostettava nykyistä vahvemmin ja T&K-henkilöstön määrää sekä tohtoreiden osuutta T&K-henkilöstöstä on nostettava. Osaamisperäisen maahanmuuton lisääminen ja tätä tukevien maahanmuuttopalveluiden kehittäminen on välttämätöntä tavoitellun TKI-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvattamiseksi.

Työryhmän arvion mukaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä on syytä entisestään vahvistaa suomalaisessa TKI-järjestelmässä. TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyö tulee palauttaa Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi.

Työryhmä esittää myös, että Suomessa käynnistetään prosessi T&K-toiminnan kansallisten painopisteiden määrittämiseksi ja strategisten valintojen tekemiseksi. Strategiset valinnat luovat edellytyksiä ennakoiville, pitkäjänteisille ja määrätietoisille kansallisille kehitystoimille sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyölle. Strategiset valinnat ovat tärkeä perusta rajallisen julkisen TKI-rahoituksen vaikuttavalle suuntaamiselle. Strategisten painopisteiden valmistelu ja valinnat toteutetaan uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla.

Valtioneuvosto asetti huhtikuussa 2022 parlamentaarisen TKI-työryhmän jatkamaan vuonna 2021 toimineen parlamentaarisen TKI-työryhmän työtä. Työryhmän tehtävänä oli laatia kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma, toimia T&K-rahoituslain valmistelun seurantaryhmänä sekä seurata kokonaisuudessaan vuonna 2021 toimineen parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten toimeenpanoa. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa "Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma" pääministeri Sanna Marinille raportin julkistustilaisuudessa 1. maaliskuuta 2023.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen, p. 09 432 3059 ja työryhmän pääsihteeri, tiedeasiantuntija Antti Pelkonen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 533