Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

ICT-johtaja Jarkko Levasma:
Automatisaatio julkisen hallinnon digitalisaation vauhdittajana

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 8.11.2022 10.00
Kolumni

Digitalisaatio on helpottanut elämäämme monella tavalla jo nyt. Vaikka sitä ei arjessa ajattelisikaan, moni elämäämme helpottava asia on nimenomaan digitalisaation aikaansaannos. Elämänlaatuamme parantavat lukuisat julkiset digitaaliset palvelut, joissa voi asioida mihin vuorokauden aikaan tahansa ja missä kulloinkin sattuu olemaan.

Julkiset digitaaliset palvelut ovat parhaita silloin, kun asiat vain hoituvat. Klassikkoesimerkki, jonka kaikki tuntevat, on veroilmoitus: Tiedot löytävät viranomaisen luo ja esitäytetylle veroilmoitukselle ilman omaa vaivaa. Digitaalisessa itsepalvelussa viranomaisasiat voi hoitaa milloin ja missä tahansa – automaattisessa palvelussa asiat suorastaan hoituvat käyttäjän puolesta. 

Digitalisaation mukanaan tuoma automaatio auttaa myös viranomaisia hoitamaan oman osansa prosessista pienemmillä voimavaroilla. Automaatio on avaintekijä, joka vapauttaa yhteiskunnassa ihmisten työtä. Automaatio auttaa myös niitä ihmisiä hyötymään digitalisaatiosta, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tai halua käyttää digilaitteita itse.

Ei pelkästään enemmän, vaan myös fiksummin

Digitalisaatio ja automaatio luovat mahdollisuuksia tehdä asioita fiksummin. Asiat on mahdollista hoitaa digitalisaation keinoin myös aivan erilaisella lähestymistavalla, kuin perinteisesti ihmisten hoitamana. Hedelmällinen lähestymistapa julkisten palveluiden parantamiseen on tarkastella niitä ihmiskeskeisestä näkökulmasta. 

Organisaatiot ovat tyypillisesti kehittäneet palveluitaan organisaation omien tarpeiden mukaan. Mitä jos kuitenkin unohtaisimme hetkeksi, mitä organisaatiota itse edustamme ja ajattelisimme asiakasta ihmisenä? Miten organisaatiomme palvelut muuttuisivat, jos hahmottaisimme, mitkä kaikki muut organisaatiot ovat myös mukana juuri siinä elämäntapahtumassa, mitä ihminen on läpikäymässä?

Ihmiskeskeisessä lähestymistavassa asiakas nähdään ihmisenä, jolle palveluita tuottaa koko yhteiskunta. Esimerkiksi ihmiselämän ensimmäisiin vaiheisiin liittyy paljon tekemisiä erilaisten tahojen kanssa: osa näistä on viranomaisia, osa terveydenhuollon toimijoita ja osa yrityksiä. Kun mietimme näiden toimijoiden kanssa yhdessä, miten voisimme tehdä esimerkiksi lapsen syntymään liittyvän asioinnin helpommaksi, voimme löytää asiointia helpottavia uusia ja automatisoituja toimintamalleja.

Kaikkea, mitä edellä on sanottu ihmisistä ja palveluiden kehittämisestä ihmiselle, voidaan soveltaa myös yrityksiin ja muihin organisaatioihin asiakkaina: myös yritystä voidaan ajatella sen liiketoimintatapahtumien kautta useamman tahon yhteisenä asiakkaana.

Automatisaatio parantaa asiakaskokemusta 

Onnistuneen automaation avaintekijä on tarvittavan tiedon kulkeminen toimijalta toiselle digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa, jolloin eri organisaatioiden ei tarvitse pyytää ihmiseltä tietoja uudelleen ja uudelleen. Laadukkaan tiedon virratessa paikasta toiseen mahdollistuu palveluntarjoajille aivan uusia mahdollisuuksia automatisoida asioita. Pyyntö ja siihen tarvittava tieto saapuukin rajapinnan kautta, eikä esimerkiksi asiakaspalvelua hakemusten tai tilausten käsittelyyn tarvita. Laadukkaan tiedon kertyessä voimme myös tiedon perusteella oppia lisää siitä, mikä oikeasti auttaisi ja helpottaisi ihmisten elämää.

Tieto on arvokas voimavara elämäämme helpottavalle ja tehostavalle automaatiolle, mutta tieto on myös usein väärin käytettynä vaarallista. Siksi tiedon laajempaa hyödyntämistä edistäessämme meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tieto ei päädy väärin käsiin eikä sitä käytetä meitä vastaan. Tarvitsemmekin uusia mekanismeja antaa lupa tietojemme käyttöön. Meidän pitää myös kehittää digitaalista turvallisuutta ja tietoturvaa vähintään samassa tahdissa, kuin missä kehitämme palveluita digitalisaation avulla.

Ihmiskeskeinen lähestyminen digitalisaatioon vaatii yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken. Onnistunut yhteistyö vaatii yhteistyön kulttuuria, erilaisia yhteisiä pelisääntöjä, toimintamalleja ja yhteistä digitaalista infrastruktuuria. Yhteistyöhön pitää myös ohjata esimerkiksi sitä tukevien rahoitusmallien avulla. Tärkeintä on johtaa ja rakentaa yhteistyötä niin, että kaikki osapuolet voittavat. 

Jarkko Levasma
ICT-johtaja
@levasma

Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.

Julkisen hallinnon ICT
 
Sivun alkuun