Energian hinnan nousu ja epävarmuus hidastavat talouden toipumista

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 16.6.2026 9.03
Tyyppi:Tiedote

Suomen talous on vähitellen toipumassa, mutta toipumista varjostavat edelleen Lähi-idän kriisi, kohonneet energian hinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouden koheneminen lisää julkisen talouden tuloja, mutta alijäämä pysyy suurena, arvioi valtiovarainministeriö 16. kesäkuuta julkaisemassaan talousennusteessa.

Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026, 1,6 prosenttia vuonna 2027 ja 1,7 prosenttia vuonna 2028. Talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa, mutta osa kasvusta johtuu tilapäisistä tekijöistä. Talouden kehitykseen liittyy myös huomattavaa epävarmuutta. 

Ennusteessa oletetaan öljyn futuurihintoihin perustuen, että Lähi-idän kriisi rauhoittuu loppuvuotta kohden. Öljyn hinta jää kuitenkin koholle ja keskuspankit nostavat korkoja tänä vuonna. Pitkittyessään kriisi voisi nostaa öljyn hintaa ja korkoja nykyistä enemmän sekä hidastaa maailmantalouden ja Suomen talouden kasvua selvästi ennustettua enemmän. 

”Näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä. Rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää Suomelta mittavia nopeasti vaikuttavia suoria sopeutustoimia ensi vaalikaudella”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander

Energian hinnan nousu vauhdittaa inflaatiota, heikentää ostovoimaa ja jarruttaa vientiä

Lähi-idän kriisi on nostanut öljyn hintaa ja korkoja, mikä heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä ja Suomen vientimarkkinoiden kasvua. Suomen vienti kasvaa kuitenkin suhteellisen vahvasti kansainväliseen toimintaympäristöön nähden. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää silti negatiiviseksi, koska hävittäjähankinnat ja muut investoinnit lisäävät tuontia vientiä nopeammin. 

Kotitalouksien ostovoimaa heikentävät energian kallistuminen, korkojen nousu ja heikko työmarkkinatilanne. Samaan aikaan palkankorotukset ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat käytettävissä olevien tulojen kasvua. Kuluttajien luottamus on kuitenkin edelleen heikkoa, mikä näkyy erityisesti kestokulutustavaroiden kysynnässä, asuntokaupassa ja siinä, että kuluttajat säästävät paljon. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja vahvistuvan edelleen vuosina 2027–2028, kun ostovoima parantuu.  

Energia-, teknologia- ja puolustushankkeet tukevat investointeja 

Investoinnit kasvavat voimakkaasti vuonna 2026 erityisesti puolustushankintojen ansiosta. Hävittäjätoimitukset näkyvät suurena investointien kasvuna, mutta niiden vaikutus kotimaiseen tuotantoon jää vähäiseksi, koska kyse on pääosin tuonnista. Myös energia- ja teknologiasiirtymään liittyvät hankkeet, datakeskusrakentaminen sekä aineettomat investoinnit tukevat investointien kasvua. 

Rakentamisen näkymät ovat kaksijakoiset. Toimitilarakentaminen on lievässä kasvussa, mutta asuntorakentamisen elpyminen viivästyy edelleen. Asuntokauppa on heikentynyt uudelleen, asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa ja ostoaikeet ovat vähäisiä. Asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan vielä hieman tänä vuonna ja kääntyvän kasvuun vasta vuonna 2027.  

Työmarkkinoiden käänne siirtyy eteenpäin 

Työmarkkinoiden kehitys on ollut ennustettua heikompaa. Työllisten määrä on alkuvuonna kääntynyt uudelleen laskuun, ja työttömyys on kasvanut odotettua enemmän. Erityisesti vakituisten ja kokoaikaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt yksityisellä sektorilla. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,4 prosenttiin vuonna 2026. Työllisyyden odotetaan alkavan parantua vuonna 2027 talouskasvun vahvistuessa, mutta työmarkkinoiden elpyminen jää hitaaksi. Työttömyys pysyy koko ennustejakson ajan korkealla tasolla, vaikka sen odotetaan vähitellen alenevan vuosien 2027–2028 aikana. 

Näkyvissä oleva talouskasvu ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta kestävälle uralle 

Talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema ei juuri kohene ennustejaksolla. Suhdannetilanteen paraneminen näkyy kuluvana vuonna verotulojen kasvuna julkisessa taloudessa. Samanaikaisesti hävittäjähankintojen kirjaaminen investoinneiksi heikentää erityisesti valtiontalouden rahoitusasemaa kuluvasta vuodesta lähtien. Näiden vastakkaissuuntaisten tekijöiden seurauksena julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen. 

Julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Lisäksi korkomenot lisääntyvät velkasuhteen kasvun ja korkotason nousun seurauksena. Menojen kasvun vuoksi taloussuhdanteen kohentuminen ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämäisyyttä, vaan alijäämä pysyy noin 4,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 saakka. Julkisen talouden syvä alijäämä on luonteeltaan rakenteellista. 

Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 90 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Syvät alijäämät pitävät velkasuhteen kasvusuunnassa koko ennustejakson ajan talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta. Vuoteen 2030 mennessä velkasuhde kohoaa jo lähes 99 prosenttiin. 

Ennuste on tehty ennen 15.6.2026 tullutta tietoa Yhdysvaltojen ja Iranin alustavasta rauhansopimuksesta. Jos sopu johtaa pysyvään rauhaan ja Persianlahden avautumiseen, sillä on positiivinen vaikutus erityisesti tämän vuoden kasvuun. Vaikutus ennusteeseen ei kuitenkaan ole suuri, sillä raakaöljyn futuurihinnat, joiden perusteella ennuste on tehty, ovat koko ajan sisältäneet oletuksen, että sopuun päästään tämän vuoden aikana. Jo toteutunut öljyn hinnan ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet taloudellisia kustannuksia, jotka heikentävät erityisesti tämän vuoden kasvua.

Taloudellinen katsaus on valtiovarainministeriön riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa, keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Ennusteessa tarkastellaan keskeisiä talouden muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatio- ja korkonäkymiä, työllisyyttä, investointeja, julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa. Kevään talousennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyn ennuste valtion seuraavan vuoden talousarvioesitykselle. Kesän 2026 katsauksessa esitetään vuosien 2026–2028 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2030 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.

Lisätietoja: 

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi 
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous) 
Finanssineuvos Seppo Orjasniemi, puh. 02955 30343, seppo.orjasniemi(at)gov.fi (julkinen talous)