Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri:
Ihminen, joka tietää, luottaa ja innostuu, todennäköisesti myös osallistuu

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 2.2.2022 14.19
Kolumni
Markku Mölläri ja Jari Mäkäläinen.
vas. Markku Mölläri ja Jari Mäkäläinen

Hyvinvointialueilla on edessään iso työ asukkaiden luottamuksen rakentamiseksi. Laaja-alainen yhteistyö sekä avoin, asiantunteva ja asukkaita arvostava viestintä antavat tähän työkaluja.

Kyky ja halu ovat osallistumisen perusta

Hyvinvointialueet ovat demokratian ja asukkaiden osallistumisen näkökulmasta monien mahdollisuuksien tilanteessa. Alueet on perustettu, valtuustot on valittu ja valmistelu etenee, mutta tehty työ ei vielä näy asukkaille. Valmisteltavat päätökset esimerkiksi hyvinvointialuestrategiasta, organisaatiorakenteesta ja tietojärjestelmistä ovat monille ihmisille etäisiä ja vaikeasti ymmärrettäviä. Kuva hyvinvointialueista ja niiden toiminnasta on vielä jäsentymätön.

Hyvinvointialueuudistus on uudistus, jonka demokraattisten tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan sekä vaikuttamisen paikkoja että asukkaiden kykyä ja halua tarttua niihin. Toisin sanoen ihmiset tarvitsevat riittävästi tietoa ja tapoja vaikuttaa, uskoa oman aktiivisuutensa merkittävyyteen ja luottoa vaikuttamisen kohteena olevaan organisaatioon. Näiden ominaisuuksien vahvistaminen on hyvinvointialueiden tärkeimpiä tehtäviä. Ihminen, joka ei tiedä tai luota, ei myöskään osallistu. 

Avoimuus, asiantuntemus ja arvostaminen muodostavat kunnioittavan asukasviestinnän pohjan

Viestinnällä on olennainen osa hyvinvointialueiden asukkaiden aktivoimisessa. Viestinnän peruspilarit voi kiteyttää kolmeen asiaan: avoimuuteen, asiantuntevuuteen ja asukkaiden arvostamiseen. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että hyvinvointialue kertoo toiminnastaan avoimesti, ajankohtaisesti ja todenmukaisesti sekä huolehtii esimerkiksi henkilö- ja asiakastietojen asianmukaisesta ja tietoturvallisesta käsittelystä. 

Arvostaminen näkyy esimerkiksi ymmärrettävänä kielenä ja saavutettavana visuaalisuutena. Arvostuksesta asukkaita kohtaan kertoo myös se, miten monipuolisesti hyvinvointialueiden eri henkilöryhmät tulevat huomioiduiksi alueen viestinnässä ja miten hyvinvointialue vastaa saamiinsa yhteydenottoihin: jäävätkö asukkaiden viestit pyörimään palautejärjestelmien tai sähköpostien uumeniin vai vastataanko niihin ystävälliseen sävyyn niin pian kuin mahdollista? 

Asukkaiden osallistuminen kuitenkin vaatii aina myös ripauksen innostusta. Hyvinvointialueiden kannattaakin höystää viestintäänsä sopivalla määrällä positiivisuutta ja kiinnostusta herättäviä elementtejä. 

Yhteistyö rakentaa ja lainaa luottamusta

Vuoden 2022 alussa hyvinvointialueet ovat kuin työntekijöitä uudessa työpaikassa. Niillä ei ole vakiintunutta asemaa tai toimintatapoja, eikä niihin välttämättä luoteta ennen tutustumista. Ne eivät kuitenkaan ole yksin, sillä jokaisella hyvinvointialueella toimii suuri määrä vakiintuneita toimijoita: kuntia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita, järjestöjä, paikallismedioita sekä yksittäisiä aktiivisia kansalaisia. 

Varhain aloitettu yhteistyö alueen toimijoiden kanssa auttaa hyvinvointialueita rakentamaan luottamusta sekä uudenlaista kumppanuutta laajemmassa toimijajoukossa. Yhteisprojektit, infotilaisuudet ja henkilökohtaiset tapaamiset hyvinvointialueiden edustajien ja muiden toimijoiden välillä rakentavat hyvinvointialueista yhteisöjään lähellä olevan kokonaisuuden. Sellaisen, jonka tarjoamiin osallistumisen mahdollisuuksiin ihmisten on helppo tarttua tulevinakin vuosina. 

Jari Mäkäläinen
erityisasiantuntija

Markku Mölläri
neuvotteleva virkamies


Hyvinvointialueuudistuksessa järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävät ja rahoitus sekä suomalainen demokratia uusiksi. Tämä kolumni aloittaa sarjan, jossa käsitellään hyvinvointialueiden demokraattisten rakenteiden valmistelua ja alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. 

 
Sivun alkuun