Kansalliset dialogit: Yhteisöllinen sisu on suomalaisten voimavara

Kansallisissa dialogeissa keskusteltiin syksyllä 2025 sisusta. Dialogeissa nousi esiin sisun tarve nyky-Suomessa, jossa haasteina ovat niin hyvinvointivaltion palvelurakenteiden heikentyminen kuin muuttunut turvallisuusympäristö.

Eri puolilla Suomea järjestettiin yhteensä 82 Sisu-dialogia ja 39 Rajamaan dialogia, ja niihin osallistui noin 1200 ihmistä erilaisista sosiaalisista ryhmistä, kulttuurisista taustoista ja ammateista. Keskustelijoiden ikä vaihteli neljästä kahdeksaankymmeneenyhdeksään vuoteen. 

Perinteinen suomalainen mielikuva sisusta on kytkeytynyt vahvasti yksin pärjäämiseen ja periksiantamattomuuteen. Dialogien perusteella suomalaisten käsitys sisusta on kuitenkin laajentunut perinteisestä sinnittelystä kohti resilienssiä, joustavuutta ja itsemyötätuntoa. Erityisesti keskusteluissa korostui yhteisöllinen sisu, jossa yhteisön kestävyys ylittää yksittäisen jäsenen voimavarat; yhdessä olemme vahvempia. 

Dialogien kuusi johtopäätöstä: 

1. Sisu ei saa oikeuttaa hyvinvointivaltion rapautumista. Erityisesti vammaiset ihmiset, ikäihmiset ja omaishoitajat joutuvat käyttämään kohtuutonta sitkeyttä saadakseen tukea, joka heille lain mukaan kuuluu. Dialogien kenties kriittisin viesti päätöksentekijöille on, että sisua ei saa käyttää palvelujärjestelmän puutteiden peittelemiseen. 
2. Nykyaikainen kestävyys syntyy vuorovaikutuksessa ja vertaistuessa. Valtionhallinnon tulisi tukea rakenteita, jotka edistävät yhteistöllisyyttä ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, sillä ne ovat keskeisiä kriisinkestävyyden rakentajia. 
3. Pehmeä sisu on nykyaikaa ja tukee kestävämpää hyvinvointia. Viisas ihminen tunnistaa omat rajansa, antaa empatiaa ja kuuntelee eri osapuolia tasa-arvoisessa dialogissa. Resilienssi on joustavaa kestävyyttä - taitoa muuttaa suuntaa silloin, kun vanhat keinot eivät enää toimi. 
4. Itärajan elinvoimaisuus on osa kansallista turvallisuutta. Rajaseudun pitäminen asuttuna ja toimintakuntoisena on strategista varautumista ja turvallisuuden tunne syntyy myös arjen palveluiden saavutettavuudesta ja alueen taloudellisesta toivosta. 
5. Nuorten toivon ja merkityksellisyyden tunnetta on vahvistettava. Sisu ei kasva vaatimalla nuorilta mahdottomia suorituksia, vaan tarjoamalla onnistumisen kokemuksia ja turvallisen ympäristön myös epäonnistumiselle. Päätöksenteossa on priorisoitava nuorten mielenterveyspalveluita ja luotava polkuja, joissa nuoret kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan. 
6. Sisu on yhdistävä identiteettitekijä. Jotta yhteiskunta pysyisi yhtenäisenä, sisun käsitettä on päivitettävä monikulttuurisemmaksi ja osallistavammaksi. Vanhojen mielikuvien rinnalle on tuotava tarinoita, joissa sisu on kaikkia Suomessa asuvia yhdistävä voima rasismia ja polarisaatiota vastaan. 

Sisu-dialogien tavoitteena on tarjota päätöksentekijöille ja kansalaisille näkökulmia siihen, miten tätä kansallista voimavaraa voidaan vahvistaa kestävästi tulevaisuuden haasteissa. Dialogien perusteella sisu voi olla yhteinen uusiutuva luonnonvaramme – toivon ja muutoksen mahdollistaja. 

Kansalliset dialogit ovat sarja keskusteluja, joiden järjestäminen ja joihin osallistuminen on kaikille avointa. Rajamaan dialogit ovat osa Kansallisia dialogeja. Dialogit tuottavat kokemustietoa suomalaisen yhteiskunnan muutoksista ja täydentävät erilaisten kyselyjen ja tutkimusten tarjoamaa tietoa. Julkisen hallinnon päättäjät ja kehittäjät hyödyntävät dialogien tietoja omassa työssään.  

Lisätietoja:  
Finanssineuvos Katju Holkeri, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30087, katju.holkeri(at)gov.fi 
Johtaja Kai Alhanen, Dialogiakatemia, puh. 040 5720 213, kai.alhanen(at)aretai.org