Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Kuntaministeri Sirpa Paateron puhe alueellistamisen uudistamisen aluekierroksella

Valtiovarainministeriö 14.1.2020 10.15
Puhe

Kuntaministeri Sirpa Paateron puhe alueellistamisen uudistamisen aluekierroksella Mikkelissä 14.1.2020.

Alueellistamisen uudistaminen – ministerin puhe tilaisuuksissa
Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Julkaisuvapaa 14.1. Klo 10.15

Hyvät läsnäolijat!

Olemme kokoontuneet keskustelemaan alueellistamisesta ja sen uudistamisesta. Tilaisuuksia on eri puolella Suomea yhteensä neljä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma lähtee siitä, että politiikan tekeminen on vuorovaikutteista ja perustuu tietoon ja hyvään valmisteluun. Julkisen hallinnon kehittämistä ja uudistamista rakennetaankin yhdessä.

Alueellistamisen uudistamisessa avoimuutta toteutetaan tapaamalla alueellisissa tilaisuuksissa kasvotusten, työskentelemällä työpajoissa ja osallistamalla ihmisiä laajemmin verkossa. Hallituksen lupaus tietopohjaisesta politiikasta näkyy avoimena tietona ja laajan näkemyksen huomioimisena. Alueellistamisesta löytyy paljon tietoa Valtiovarainministeriön sivuilta ja sitä tarkennetaan mm. näiden alueellisten tilaisuuksien annilla.

Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että Suomen elinvoima on turvattava. Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä. Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen.

Tämän työn rakentamisessa on huomioitava muuttunut toimintaympäristö ja muut muutostekijät. Uutta teknologiaa hyödyntäen voidaan edistää joustavan elämisen, työskentelyn ja yrittämisen mahdollisuuksia paikasta riippumatta. Valtion työtehtäviä voidaan organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelmassa linjataan, että alueellistamislainsäädäntö uudistetaan. Alueellistamisen uudistamisen strategiahanke asetettiin viime lokakuussa ja työn määräaika on maaliskuun loppuun. Alueellistamisen uudistamista koskeva strategiatyö sovitetaan yhteen julkisen hallinnon strategian, valtion toimitilastrategian valmistelun sekä valtion henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman kanssa. Lisäksi osana valtion henkilöstöjohtamisen uudistusohjelmaa valmistellaan monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn periaatteet, jossa on lähtökohtana tehtävien luonne. Tämä työ tuottaa sisältöä myös alueellistamisstrategialle.

Edellä mainitut hankkeet ovat kaikki osa hallituksen valmistelussa olevaa julkisen hallinnon strategiaa, jonka keskeinen tavoite on kansalaisille annettava palvelulupaus. Strategialla tavoitellaan julkisen hallinnon läsnäolon vahvistamista suomalaisten arjessa koko maan alueella molemmilla kansalliskielillä. Digitaalisuutta kehitetään entistä paremmin kansalaisia palvelevaksi muun muassa sen käytön ja hyödyntämisen esteitä poistamalla.

Alueellistaminen sai 2000-luvun alussa muodon, jossa painottuu yksittäisten virastojen ja toimintojen sijoittuminen. Alueellistamisella tarkoitetaan nykyisessä lainsäädännössä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Aikaa lainsäädännön laatimisesta on kulunut lähes 20 vuotta. Tänä aikana toimintaympäristössämme on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön määrä on eri syistä vähentynyt vuosituhannen alusta lukien noin 50 000 henkilöllä. Valtionhallinnon virastoissa työskentelee noin 74 000 henkilöä, joista Uudellamaalla noin 30 000. Henkilöstömäärän vähennyttyä eri hallinnonalojen painoarvot ovat myös muuttuneet. Henkilöstöstä noin 40 prosenttia työskentelee turvasektorilla.

Alueellistamisen uudistaminen- strategiahankkeen tavoitteena on laatia strategiset linjaukset siitä, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan 2020-luvulla virastojen tehtävien toteuttamiseksi ja kansalaisten sekä yritysten palvelemiseksi. Työssä huomioidaan myös eri asiakas- ja kieliryhmien tarpeet sekä se, mitä alueellistamisen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden muutoksia tämä edellyttää. Hankkeessa valmisteltavat linjaukset toimivat sitten pohjana alueellistamista koskevan lainsäädännön uudistamisessa.

Alkaneen uuden vuosikymmenen aikana valtion henkilöstöstä yli 20 000 siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kun tähän lisätään muille eläkkeille ja toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, valtion nykyisestä henkilöstä poistuu arviolta yhteensä noin 58 prosenttia. Muutos on todella merkittävä ja se haastaa valtion kilpailukykyä työnantajana, sekä palvelujen tuottamisen koko maassa. Muutos on kuitenkin samalla suuri mahdollisuus uudistaa ja uudistua. Monipaikkaisuus voisi olla yksi keino edistää valtion kilpailukykyä työnantajana koko maassa samalla, kun alueellinen läsnäolo vahvistuu. 

Hyvät kuulijat,

Miten työnteon tavoissa tapahtuneet muutokset sitten voivat vaikuttaa valtion työpaikkojen sijaintiin ja valtion läsnäoloon kaikilla Suomessa? Juuri tähän kysymykseen etsimme ratkaisuja. Aluetilaisuuksien tavoitteena on kohdata laajasti ja käydä dialogia ja luoda yhteistä näkymää siihen, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan virastojen tehtävien toteuttamiseksi.

Lisäksi on tärkeää luoda yhteistä näkemystä palvelujen turvaamiseksi. Etsimme yhteistä näkemystä myös siihen, mitä kaikkia alueellistamisen tavoitteiden muutoksia nykyinen toimintaympäristö aiheuttaa tai aikaansaa.

Yhteistä ymmärrystä tarvitaan myös siitä, mitä monipaikkaisella ja paikkariippumattomalla työllä tarkoitetaan. Olennaista on löytää tavat, joilla niitä voidaan hyödyntää valtion tehtävien organisoimisessa joustavan elämisen ja työskentelyn mahdollistamiseksi.

Tilastokeskus julkaisi syyskuussa 2019 kunnittaisen väestöennusteen, joka toi esiin maamme sisäisen alueellisen eriytymisen sekä ikärakenteen muutoksen tuomat haasteet. Alueellinen eriytyminen on tällä hetkellä monellakin mittarilla mitattuna suurta. Eriytymistä tapahtuu myös alueiden sisällä. Työmarkkinoilla on isoja haasteita, kuten että alueelliset ja alakohtaiset tarpeet ja työvoima eivät aina kohtaa.

Tässä strategiatyössä valtiovarainministeriön virkakuntaa avustaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, joka kokoaa alueellista tietopohjaa työn tueksi. Tietopohjatyöstä kuullaan päähavaintoja MDI:n puheenvuorossa.

Alueellistamisen lainsäädäntöä uudistettaessa ei voi sivuuttaa toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, eikä niin sanottua vääjäämätöntä kehitystä. Tämän lisäksi tulisi arvioida myös tulevaa kehitystä ja tulevia näkymiä. Valtiovarainministeriö onkin koonnut tietopohjaa valtion henkilöstöstä, eläköitymisestä, virastojen toimipaikoista, asiointikäyntien kehittymisestä ja tehtävissä tapahtuneista muutoksista erityisesti digitalisaation osalta.

Uudistamistyötä tehdään Suomen hyvinvoinnin ja elinvoiman turvaamiseksi, sekä kansalaisten luottamuksen turvaamiseksi. Julkinen hallinto vastaa peruspalvelujen saatavuudesta, kriisien hallinnasta, avoimuudesta ja osallisuudesta. Palvelujen tulee olla kansalaisille saavutettavissa. Tässä meitä haastaa muun muassa väestön vanheneminen, syntyvyyden lasku, sisäinen muuttoliike. Julkisen hallinnon tulee osoittaa kykyä ratkaista ongelmia ja edistää innovaatioita.

Hallinto on aina kansalaisia varten, eikä toisin päin. Etsimme koko ajan sellaisia ratkaisuja, jotka helpottavat asiointia kaikkialla Suomessa. Valtionhallinnon toimitilaverkon ja julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalveluverkon kehittämisen hanke tuottaa tietoa, jolla voimme kehittää edelleen valtion virastojen, Kelan ja kuntien toimipisteeseen muodostamia yhteisiä asiakaspalvelupisteitä. Myös digitaalisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus ovat avainasemassa. Palvelujen tulee olla helppoja ja turvallisia käyttää.

Hyvät osallistujat,

Tehdään tästä aluetilaisuudesta avoin ja vuorovaikutteinen. Hyvä ja laajasti koottu tietopohja on paras mahdollinen kehittämisen jalusta alueellistamisen uudistamisessa.

Hallintopolitiikka Sirpa Paatero Valtio työnantajana Valtiovarainministeriö
Palaa sivun alkuun