Finanssineuvos Tanja Rantanen ja finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö:
Kuntien rahoitusjärjestelmän toimivuutta on arvioitava rohkeasti
Kuntien eriytymiskehitys ja tehtäväkentän muutos edellyttävät rahoitusjärjestelmän kokonaistarkastelua. Kuntien rahoitusjärjestelmän toimivuutta on arvioitu viime vuosina tehdyissä selvityksissä ja raporteissa. On tarpeen selvittää myös kuntien käsityksiä niin vero- kuin valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja mahdollisista kehitystoimenpiteistä.
Yhteiskunnallisten muutosten megatrendit, kuten ikääntyminen ja kaupungistuminen, vaikuttavat voimakkaasti alueiden rakenteiden ja talouksien kehittymiseen. Väestön keskittyminen kaupunkeihin lisää kuntien erilaistumista. Suuret muuttovoittokunnat kohtaavat haasteita kasvuun vastaamisessa. Suuressa osassa kuntia väki vähenee, mutta peruspalvelut on tuotettava.
Sote-uudistus muuttaa merkittävästi kuntien tehtäviä ja taloutta
Kuntatalouden ennustettavuus paranee, kun ikääntymisestä aiheutuvat menot ja niiden kasvupaine siirretään pois kunnilta. Valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistuksessa pääasiassa vain välttämättömät muutokset, ja sen rakenne säilyy ennallaan. Kuntien verotulojen määrä laskee uudistuksen seurauksena merkittävästi, minkä takia verotuloihin perustavaa tasausta ehdotetaan myös muutettavaksi. Erityisesti suuret kaupungit ja kasvavat kunnat ovat nostaneet esiin huolen uudistuksen vaikutuksesta investointikykyyn.
Hallitus linjasikin sote-uudistuksesta päättäessään, että kuntien rahoitusjärjestelmästä tehdään kokonaistarkastelu, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa kasvavien kuntien investointikyvyn turvaamiseen.
Syntyvyys alenee ja väestö keskittyy
Sote-uudistuksen jälkeen kuntien merkittävimmät peruspalveluihin liittyvät tehtävät ovat perusopetus ja varhaiskasvatus. Näissä tehtävissä laskennallinen palvelutarve alenee, koska syntyvyys on laskenut pitkään. Noin kymmenessä vuodessa syntyneen ikäluokan koko on pienentynyt lähes 15 000 syntyneellä.
Lisäksi kehitys eriytyy alueittain. Viime vuosikymmenellä oppilasmäärä laski kahdessa kolmasosassa kuntia. Joka neljännessä kunnassa syntyneiden määrä on alle 20. Väestöennusteen mukaan syntyvyys alenee edelleen, ja väestö keskittyy maakuntakeskuksiin ja Uudellemaalle. Valtioneuvoston tuore Koulutuspoliittinen selonteko nostaa myös esille tarpeen rahoitusjärjestelmän kehittämiseen, jotta jatkossakin pystytään huolehtimaan laadukkaista koulutuspalveluista kohtuukustannuksin kaikkialla Suomessa.
Kuntien tehtäväkenttä on edelleen muutoksessa, sillä hallitus linjasi kevään kehysriihessä TE-palvelujen siirtämisestä kunnille. Valmistelu on tarkoitus tehdä niin, että siirto on toteutettavissa vuoden 2024 aikana.
Selvitämme kuntien ajatuksia rahoitusjärjestelmästä
Kuntien rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita on arvioitu viime vuosina verraten runsaasti. Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita kartoitettiin vuonna 2019 julkaistussa selvityksessä, ja rahoitusjärjestelmän toimivuutta arvioitiin vuonna 2020 julkaistussa Kuntien tilannekuvassa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta, verotuottojen eroa selittäviä tekijöitä sekä verotuloskenaarioita analysoitiin alkuvuodesta 2021 julkaistussa raportissa.
Selvityksissä on tunnistettu, että kuntien rahoitusjärjestelmää on arvioitava suhteessa kunnille osoitettuihin tehtäviin ja kuntien erilaistumiskehitykseen. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten varmistetaan peruspalvelujen järjestämisedellytykset koko maassa, voiko elinvoiman edistämistä tukea rahoitusjärjestelmällä ja miten kunnat voivat tukea koko kansantalouden kasvua. Selvää on, että vastaukset näihin kysymyksiin eivät löydy valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöitä hienosäätämällä, vaan tarvitaan uutta ja rohkeaa ajattelua.
Osana meneillään olevaa valtiovarainministeriön kuntapolitiikan tulevaisuustyötä on käynnissä kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvitys. Tarkoituksena on selvittää erityyppisten kuntien sekä kuntatalouden asiantuntijoiden näkemyksiä kuntakentän muutoksesta sekä kuntien rahoitusjärjestelmän toimivuudesta ja tulevaisuudesta. Tavoitteena on myös käydä keskustelua kuntien kanssa ja hakea yhdessä kokonaan uusia ratkaisuehdotuksia. Kaikki kunnat kutsutaan myös pohtimaan ja työstämään selvityksen alustavia tuloksia kesäkuussa 2021, ja selvityksen tulokset julkistetaan kesäkuun lopussa.
Tanja Rantanen
finanssineuvos
Tom-Henrik Sirviö
finanssiasiantuntija
Valtiovarainministeriön vuoden 2020 lopulla käynnistämässä kuntapolitiikan tulevaisuustyössä tarkastellaan laaja-alaisesti kuntapolitiikan eri osa-alueita. Työn pohjalta esitetään vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia poliittisen päätöksenteon pohjaksi.