Ministeriryhmä linjasi Suomen digikompassista – tavoitteena olla EU-maille suunnannäyttäjä
Uusi ministeriryhmä päätti Suomen digitaalisen kompassin laatimisesta kevään 2022 aikana. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.
Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 27. lokakuuta. Ministerit kuulivat myös katsauksen Suomen digitaalisesta tilanteesta ja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä.
Digikompassi määrittelee yhteisen vision ja tavoitteet
Euroopan unionin digitaalistrategian tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tueksi Euroopan komissio teki ehdotuksen EU:n digitaalisesta kompassista maaliskuussa 2021. Syyskuussa 2021 komissio esitti toimintaohjelmaa, jolla tavoitteet toteutettaisiin ja joka velvoittaisi jäsenmaita laatimaan omat etenemissuunnitelmat. Digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.*
Suomen digikompassilla on tarkoitus laatia näille alueille kansalliset tavoitteet ja mittarit sekä luoda yhtenäinen digivisio. Työtä on tarkoitus tehdä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työhön kytketään nyt jo vireillä olevat hankkeet. Kompassi auttaa myös Suomen digitalisaatiokehityksen kannalta keskeisten hankkeiden priorisoinnissa.
"Digitaalinen kompassi on keskeinen työkalu yhteisen tavoitetilan luomiseksi vuoteen 2030 sekä tähän tarvittavien konkreettisten toimien määrittelemiseksi. Haluamme olla edelläkävijöitä ja olla ensimmäinen digikompassin laatinut EU-maa", liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.
Suomi on digitalisaation kärkeä, mutta tarkempaa tilannekuvaa tarvitaan
Ministerit käsittelivät digitalisaation ja datatalouden tilannekuvaa. Sen mukaan Suomi on digimaailman kärkeä kansainvälisten mittausten perusteella. Kuitenkin tietyillä osa-alueilla, kuten verkkokaupassa, Suomi on jäämässä jälkeen.
Digitalisaatioon, datatalouteen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on vireillä lukuisia ja ne ovat yhteensä satojen miljoonien eurojen arvoisia. Vahvempaa kokonaiskuvaa ja koordinaatiota tarvitaan, jotta hankkeilla saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri. Koordinaatiolla varmistetaan myös hankkeiden yhteentoimivuus ja se, että hankkeista saatavat opit ovat laajalti hyödynnettävissä.
Hyvinvointialueiden valmistelut etenevät pääosin suunnitellusti
Ministerityöryhmä kuuli tilannekatsauksen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä. Väliaikaisten valmistelutoimielinten toiminta on käynnissä kaikilla alueilla. Aluevaalit järjestetään 23.1.2022 ja aluevaltuustojen toimikausi käynnistyy maaliskuussa 2022.
"Valmisteilla on Suomen historian suurin hallintouudistus. Pidän tärkeänä, että alueet ja väliaikaiset valmistelutoimielimet saavat työhönsä riittävästi tukea. Uudistuksen onnistunut toimeenpano edellyttää hyvää yhteistyötä ja tiivistä yhteydenpitoa valtiovarainministeriön ja alueiden välillä", kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.
Hyvinvointialueiden valmistelurahoitus vuodelle 2021 on maksettu. Myös ICT-rahoituksesta on tehty ensimmäiset päätökset. Sote-ministeriryhmän linjauksen mukaisesti hyvinvointialueiden mahdollista lisärahoitustarvetta arvioidaan täytäntöönpanon edetessä, ja siihen varaudutaan lisätalousarvioesityksissä vuonna 2022.
Lisätiedot:
kuntaministerin erityisavustaja Valtteri Aaltonen, p. 050 442 4223
liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Tino Aalto, p. 050 436 9188
alivaltiosihteeri Päivi Nerg, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 149
ICT-johtaja Jarkko Levasma, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 117
osastopäällikkö Laura Eiro, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0400 969 293
digitaalisten palvelujen johtaja Mika Nordman, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 142
*Korjattu 1.11.2021. Täsmennetty tietoja ja aikataulua EU:n prosessista.