Tero Tyni ja Tarja Saarelainen:
Mitä seuraa, kun kunnat erilaistuvat ja väestö ikääntyy?

Vuodesta 2030 lähtien noin puolessa kunnista ikääntyneiden määrä ylittää kolmanneksen rajan. Muuttuva ikärakenne vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin. Haasteiden lisäksi kannattaisi etsiä myös ikääntymisen mahdollisuuksia.

VM:n paneelikeskustelussa SuomiAreenassaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä kysyttiin, millä eväillä erilaiset kunnat ja kaupungit säilyisivät elinvoimaisina. Kuntien erilaistumiseen ja eriytymiseen liittyvä muutos on ollut esillä myös eri medioissa ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen esiselvityksessäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Suuret kaupungit kasvattavat erityisesti työikäistä väestöään, joten niillä on paremmat edellytykset vahvistaa myös elinvoimaansa ja järjestää asukkailleen palveluja. Väestöltään pienempien kuntien liikkumavara palvelujen järjestämisessä kapenee. Haastetta lisää, että usein taloudellisilta toimintaedellytyksiltään heikkenevissä kunnissa ikääntyneen väestön suhteellinen osuus väestöstä kasvaa.

Valtionosuusjärjestelmällä tasataan kuntien välisiä tuloeroihin ja palvelutarpeeseen liittyviä eroja. Tulotasoltaan heikompia kuntia tuetaan verotulojen tasausjärjestelmän avulla ja kuntien laskennallisista kuluista katetaan noin neljännes.

Kolumni: Väestön ikääntyminen ja keskittyminen aiheuttavat haasteita kunnilleLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Palvelutarve kasvaa, kun väestö ikääntyy – uusia keinoja vastata kasvuun löydettävä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä ikäsidonnaisista menoista saa karkean kuvan THL:n laskelmastaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, jonka mukaan 80-vuotiaan palvelutarve aiheuttaa noin 9 000 euron ja 90-vuotiaan noin 14 000 euron verran kustannuksia vuodessa. Kuntaliiton kustannusvertailuissa Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessälukemat ovat samansuuntaiset, mutta hieman suuremmat. Myös valtionosuuden perustana olevat laskennalliset kustannukset kasvavat väestön ikääntyessä – mutta valtionosuudet kattavat silti vain noin neljänneksen kustannuksista.

Kuntien eriytymiskehitystä voi konkretisoida Tilastokeskuksen väestöennusteen avulla laskemalla, kuinka paljon yli 80-vuotiaiden ikäryhmän kasvu vuosina 2019–2030 on suhteessa väkilukuun. Koko maassa kasvu on noin 182 000, mikä tarkoittaa noin kolmen prosentin kasvua. Manner-Suomen kunnista suurin kasvuprosentti on Hailuodossa. Hailuodon kahdeksan prosentin kasvu tarkoittaa laskennallisesti noin 0,7 miljoonan euron kulujen kasvua, josta valtio kompensoi noin neljänneksen. Toisaalta on myös kuntia, joissa rakennemuutos on jo tapahtunut.

Yli 80-vuotiaiden palvelutarpeen kasvun kustannukset vuoteen 2030Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 407kB

Valtionosuusjärjestelmän esiselvityksen mukaan pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voida tulevaisuudessa vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin.

Terveenä eletään aikaisempaa pitempään – tämä luo myös mahdollisuuksia

Henkeä kohden laskettu terveydenhuollon kustannus kasvaa iän myötä, mutta lisääntyvät terveet vuodet myöhentävät ja alentavat keskimääräisiä kustannuksia: ihmiset eivät ole niin riippuvaisia korjaavista terveys- ja sosiaalipalveluista. Työskentely ja muu aktivisuus vanhuuseläkeikäisenä vaikuttaa kuntien talouteen sekä pienempinä hoitomenoina että suurempina verotuloina.

On hyvinvoinnin saavutus, että ihmiset elävät terveinä pidempään. Kestävän talouden näkökulmasta ihmisten kannattaisi pysyä työelämässä mahdollisimman pitkään ja terveenä. Terveenä eläkkeelle siirtyneet tuottavat taloudellista ja sosiaalista arvoa yhteiskunnalle ja läheisilleen. Ikääntymisen (healthy ageingLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä) mahdollisuuksia kannattaa etsiä.

Tero Tyni
Budjettineuvos
@TeroTyniLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Tarja Saarelainen
Neuvotteleva virkamies
@Tarja_SaarelainenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä