Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Pohjoismaiset kunnat painivat samankaltaisten ongelmien kanssa

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 9.6.2022 12.48
Kolumni
Kuntaministeri Sirpa Paatero.

Kuntien kehittämiskapasiteetti on noussut käsitteenä viime vuosina esiin sekä ruotsalaisessa että suomalaisessa kuntapoliittisessa keskustelussa. Kuntien tehtävä ei voi olla vain selviytyä välttämättömistä asioista, vaan resursseja, osaamista, aikaa ja tahtoa on löydyttävä myös pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Kapasiteettia haastavat samat, tutut asiat kaikissa pohjoismaissa. Väestökehitys muuttaa paikallisyhteiskuntia ja luo painetta palvelutarpeille samanaikaisesti, kun muuttoliikkeet voimistavat maiden sisäisiä eroja. Kunnat eriytyvät. Kuntarakenne on Suomessa ja Norjassa hyvin pienkuntavaltainen Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Islannin äärilaidalla sijaitsevassa, maan pienimmässä kunnassa ei enää asu yhtäkään alle 21-vuotiasta. 

Samalla kasvavat alueet ja seudut tarvitsevat kaikissa maissa uudenlaisia panostuksia, oli kyse sitten kaupunkien talouskasvusta, eriytymisestä tai uuden, vihreän teollisuuden noususta. Henkilöstön saatavuus koko maan kuntapalveluiden tekijöiksi on todellinen haaste lähes joka maassa. Myös luottamushenkilöinä toimimisen taakka on noussut asioiden lisääntymisen ja monimutkaistumisen vuoksi. 

Millä tavoin haasteisiin vastataan ja miten kapasiteettia eri maissa vahvistetaan? 

Hyvin samanlaiset aiheet nousevat eri puolilla keskusteluun, vain ajoitus vaihtelee. Talvella valmistuneen Kunnat käännekohdassa? -raporttimme eri skenaarioiden kaltaiset pohdinnat ovat ajankohtaisia vaihtelevin sanoituksin. 

Yhtenäiskuntamallista irtautumisen skenaarion kaltainen keskustelu on ollut Norjassa ajankohtaista, kun maan edellinen hallitus asetti riippumattoman komitean selvittämään yhtenäiskuntamallin tulevaisuutta. Vastikään Suomessakin vieraillut komitea julkaisee ensi keväänä näkemyksen mallin tulevaisuudesta Norjassa, joka on vielä Suomeakin pienempien kuntien maa. Siellä on vuosikausia etsitty tasapainoa kuntien, alueiden ja valtion tehtävien välille. 

Valtion kuntiin kohdistama ohjaus ja sen kehitys ovat keskeisiä teemoja monessa maassa

Kuntapolitiikkatyömme toinen skenaario, jossa korostetaan palveluiden järjestämiskriteereitä, on ajatuksena hyvin ymmärrettävä muuallakin. Kapasiteetin vahvistaminen lainsäädäntötyökalulla kohdistuu usein nimenomaan kuntien lakisääteisiin palveluihin. Niihin toivottavat parannukset ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat usein politiikassa helpommin eteenpäin vietäviä teemoja kuin abstraktimpi kysymys organisaatioiden tai alueiden toimintaedellytyksistä. 

Ohjauksen yksityiskohtien tuoman taakan hintaa ja laajuutta on Ruotsissa kartoitettu vasta valmistuneessa selvityksessä. Esiin nousevat meillekin tutut teemat valtionavustusprosesseista, erilaisista tiedonkeruista ja erilaisista kirjaus- ja dokumentaatiovelvoitteista. 

Norjassa agendalle on viime vuosien kunta- ja aluerakenneuudistuksen lisäksi noussut luottamuksen vahvistaminen. Ajattelu on hyvin samankaltaista kuin kuntapolitiikkatyömme ensimmäisessä, kuntien omaa vastuuta ja toimintavapautta koskevassa skenaariossa. Erilaisten raportointivelvoitteiden karsimisen lisäksi norjalaiset korostavat valtion ja kuntien välisen luottamuksen, eri ministeriöiden välisen luottamuksen sekä kuntien keskinäisen luottamuksen vahvistamista.  

Islannissa valtio antaa säännöllisin väliajoin parlamentille koonnin seuraavan 15 vuoden kuntapolitiikan pitkäjänteisestä suunnasta, jota seurataan tarkoilla toimenpideohjelmilla. Tavoitteena on vahvistaa kuntien kestävyyttä ja samalla valtion kuntapolitiikan ennakoitavuutta. 

Voisiko Islannista saada myös Suomessa suuntaa pitkäjänteiselle ja eri sektoreiden näkemyksiä yhteen sovittavalle kuntapolitiikalle? 

Sirpa Paatero
kuntaministeri

Ministeri Paatero osallistui toukokuun 30.-31. päivinä pidettyyn pohjoismaisten kuntaministereiden ja -virkamiesten kokoukseen aurinkoisessa Pohjois-Ruotsissa, Luulajassa. Kokouksen pääteemana oli kysymys kuntien kapasiteetista, ja siellä keskusteltiin kolumnin aiheista.

Tutustu myös

 
Sivun alkuun