Budjettineuvos Tero Tyni ja korkeakouluharjoittelija Kaarle Myllyneva:
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula kärjistyy nopeasti – helppoja ratkaisuja ei ole, mutta lisätoimia tarvitaan

Väestö ikääntyy ja yhä useampi tarvitsee hoitoa. Samalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle kouluttautuvien määrä ei riitä korvaamaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden jättämää aukkoa. Onkin todennäköistä, että palvelujen saatavuutta joudutaan rajoittamaan nykyisestä, kirjoittavat budjettineuvos Tero Tyni ja budjettiosaston korkeakouluharjoittelija Kaarle Myllyneva.

Korjattu 29.9. klo 10.20: Tarkennettu, että "Esimerkiksi Iltalehden ja Uuden Suomen mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen järjestämän kilpailutuksen edullisin tarjous kolmen silmälääkärin työpanoksesta oli 315 000 euroa kuukaudessa", kun aiemmin kirjoitimme, että "Etelä-Karjalan hyvinvointialue vuokraa yksityiseltä palveluntuottajalta kolme silmälääkäriä 315 000 eurolla kuukaudessa". Lisätty myös viittaus Iltalehden juttuun.

Arvioiden mukaan lähes viidennes sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden keskeisten ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla ikärakenteen nopean muutoksen vuoksi erityisesti ikääntyneiden palvelujen henkilöstötarve kasvaa rajusti. Väestön ikääntyminen aiheuttaa alalla ongelmia jo nyt, eikä helpotusta ole näkyvissä. 

Lukumääränä eläköityvän henkilöstön määrä tarkoittaa noin 40 000 lähi- tai sairaanhoitajaa. Alalta eläköidytään sekä ikääntymisestä että työkyvyttömyydestä johtuen. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämisen kannalta keskeisiä ammattiryhmiä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat sekä yleis- ja erikoislääkärit.

Viime aikoina on uutisoitu esimerkiksi syrjäisempien alueiden lääkäriostopalvelujen hinnoista, jotka ilmentävät menneisyyden alhaisista koulutusmääristä johtuvaa lääkäripulaa. Esimerkiksi Iltalehden ja Uuden Suomen mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen järjestämän kilpailutuksen edullisin tarjous kolmen silmälääkärin työpanoksesta oli 315 000 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi: Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajien (KT) palkkatilaston mukaan erikoislääkärin kokonaisansio kuntapuolella oli vuonna 2021 hiukan alle 10 000 euroa kuukaudessa.

Ala tarvitsee ulkomaista työvoimaa

Työvoimapulan suuret volyymit ovat kuitenkin muualla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle valmistuvien määrä on likimain samalla tasolla kuin eläköityvien määrä. Alalle kouluttautuvien määrä ei kuitenkaan riitä korvaamaan eläkepoistumaa. Esimerkiksi lähihoitajien kohdalla tutkintomäärät eivät anna oikeaa käsitystä siitä, kuinka moni päätyy tekemään lähihoitajan työtä. Tilastojen mukaan 2010-luvulla nimikesuojattujen lähihoitajien määrä lähes kaksinkertaistui, mutta työllisten lähihoitajien määrä kasvoi vain noin 20 prosenttia. 

Monet lähihoitajat jatkavat suoraan opintojaan tai työllistyvät kokonaan muille aloille. Koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise ongelmaa siitäkään syystä, että nykyisetkin aloituspaikat uhkaavat jäädä täyttämättä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon hakijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa. Lääkäreiden koulutuspaikkojen kasvattaminen muiden alojen kustannuksella  olisi sen sijaan perusteltua, kuten aiemmin tänä vuonna julkaistussa valtiovarainministeriön kolumnissa kirjoitettiin. 

Koska työikäisen väestön määrä vähenee Suomessa, ulkomaista työvoimaa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle henkilöstöpulan lievittämiseksi. Kansainvälinen rekrytointi käy kuitenkin yhä hankalammaksi, sillä sote-alan työvoimapula vaivaa myös muita ikääntyviä länsimaita. Viime vuosina ulkomailla tutkinnon suorittaneiden laillistukset ja nimikesuojaukset ovat olleet vähäisiä. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusmuistion mukaan alalle tarvittaisiin vuosittain tuhansia työperusteisia maahanmuuttajia. Ammattioikeuksia on myönnetty vuosina 2018–2022 kuitenkin vain alle 500 henkilölle vuosittain. Ulkomaisten tutkintojen tunnistamista osaksi suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää pitäisi helpottaa merkittävästi, kuten hallitusohjelmassa linjataan. 

Heikkenevä henkilöstötilanne ajaa palveluiden rajoittamiseen

Ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen, kuten tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon, kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi suurten ikäluokkien siirtyessä niiden piiriin. Palvelujen nykytilanne ei voi jatkua: tuoreimpien tilastojen mukaan lähes joka neljäs 75 vuotta täyttänyt on ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen piirissä. Jos osuus pysyy samana, seuraavan neljän vuoden aikana ikääntyneiden palveluihin tarvitaan yli 10 000 hoitajaa lisää. 

Vuoden 2023 alusta voimaan tullut lakiuudistus yhteisöllisestä asumisesta lieventää arviota hieman, mutta optimistisimmassakin skenaariossa hoitohenkilökuntaa tarvitaan tuhansia lisää. Onkin  todennäköistä, että esimerkiksi ikääntyneiden palvelujen saatavuutta joudutaan rajoittamaan nykyisestä heikkenevän henkilöstötilanteen seurauksena. 

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen lykkäys 0,7 työntekijän henkilöstömitoitukseen, vammaispalvelulain voimaantulon siirto sekä vammaispalvelulain uudelleenvalmistelut näyttäytyvät erittäin tarpeellisina toimenpiteinä osana henkilöstöpulan ratkaisua. Näiden lisäksi tarvitaan lisätoimia. 

Tuottavuuden nostaminen on henkilöstövaltaisella sote-alalla ja tiukasti säädellyssä toimintaympäristössä vaikeaa. Tämän takia esimerkiksi henkilöstömitoituksia ja niihin laskettavia ammattiryhmiä on arvioitava vielä uudelleen. Digitaalisia palveluita pitäisi lisätä esimerkiksi sähköistä asiointia ja turvapalveluita kehittämällä. Myös teknologian käyttö on tärkeää mahdollistaa hallitusohjelman mukaisesti lainsäädännön muutoksilla nykyistä laajemmin. 

Tero Tyni
Budjettineuvos

Kaarle Myllyneva
Budjettiosaston korkeakouluharjoittelija