Suomalaisten luottamus julkiseen hallintoon on edelleen kansainvälisesti korkeaa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus julkiseen hallintoon ja tyytyväisyys viranomaispalveluihin ovat säilyneet vakaina. Kolmatta kertaa julkaistu kansainvälinen tutkimus korostaa osallisuutta ja toimijuutta entisestään luottamuksen kasvutekijänä.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus julkiseen hallintoon on edelleen korkeaa. Suomalaisten luottamus julkisiin instituutioihin on vakaata, mutta vaihtelevaa.

Eniten suomalaiset luottavat poliisiin (89 prosenttia) ja tuomioistuimiin (75 prosenttia) sekä puolustusvoimiin, joihin luottaa jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Valtionhallintoon luottaa 68 prosenttia suomalaisista, mikä on reilusti kansainvälistä keskiarvoa (45 prosenttia) korkeampaa.   

Suomalaisten luottamus hallitukseen hienoisessa kasvussa

49 prosenttia suomalaisista luottaa maan hallitukseen, kun kansainvälinen keskiarvo on 40 prosenttia. Suomalaisten luottamus hallitukseen on kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa kahden vuoden takaiseen verrattuna, mutta jää edelleen selvästi alemmalle tasolle kuin neljä vuotta sitten, jolloin hallitukseen luotti 61 prosenttia suomalaisista. Tuolloin luottamus hallitukseen laski kansainvälistä trendiä noudattaen.

Suomalaiset ovat huolissaan taloudesta ja työllisyydestä. Tutkimuksen mukaan taloudelliset vaikeudet tai huolet ovat yhteydessä matalampaan luottamukseen. Lisäksi nuorten ja nuorten aikuisten (18–29-vuotiaiden) luottamus on vähäisempää kuin yli viisikymmenenvuotiaiden. Silti ihmisten kokemus siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa hallituksen toimintaan vaikuttaa luottamukseen enemmän kuin sosioekonomiset tai demografiset tekijät.   

Suomalaisten tyytyväisyys viranomaispalveluihin jatkuu

Suomalaisten tyytyväisyys viranomaispalveluihin kasvoi kahdessa vuodessa yhdellä prosenttiyksiköllä 84 prosenttiin. Myönteiset kokemukset asioinnista ja palveluiden saatavuudesta ovat yhteydessä korkeampaan luottamukseen. Luottamus heijastaa myös kansalaisten käsityksiä siitä, toimiiko hallinto arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

”Luottamustutkimuksen tuloksissa minua ilahduttaa erityisesti se, että Suomi erottuu edukseen mitattaessa käsityksiä ja kokemuksia arkisesta vuorovaikutuksesta hallinnon kanssa. Suomi ylittää kansainvälisen keskiarvon jokaisella mittarilla kahta lukuun ottamatta. Suomi on kansainvälisesti vertaillen vahvan luottamuksen yhteiskunta, ja sen eteen on jatkettava työtä myös tulevaisuudessa”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoo.

Suomalaiset epäilevät edelleen mahdollisuuksiaan vaikuttaa

Luottamus hallitukseen on yhteydessä erityisesti tiedolla johtamiseen, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kansalaisten käsityksiin kyvyistään ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Vain joka neljäs suomalainen luottaa siihen, että tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa siihen, mitä hallitus tekee. 

Luottamustutkimuksessa suositellaan jatkamaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien laajentamista. Olennaista olisi, että kansalaiset kokisivat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuiksi erilaisine elämäntilanteineen ja tarpeineen.

”Pidän myös erittäin tärkeänä, että otamme kansalaiset ja sidosryhmät yhä tavoitteellisemmin mukaan päätöksentekoon koko hallinnon tasolla. Siksi suunnittelemme vuodenvaihteeseen pyöreän pöydän keskustelua luottamuksen rakentamisesta”, Ikonen jatkaa. 

Tekoälyn tunteminen liittyy korkeampiin odotuksiin sen hyödyistä 

Luottamustutkimus sisältää ensimmäistä kertaa katsauksen kansalaisten käsityksiin tekoälystä ja odotuksiin sen hyödyistä. Tutkimuksen mukaan tekoälyyn julkisessa hallinnossa suhtaudutaan kansainvälisesti varovaisen myönteisesti, mutta varauksellisesti.

Suomalaisten käsitykset tekoälyn käytön mahdollisuuksista esimerkiksi palveluiden kehittämisessä ja kustannusten vähentämisessä ovat myönteisempiä kuin kansainvälisesti keskimäärin. Suomalaiset ovat myös selkeästi luottavaisempia sen suhteen, että tekoälyn kaltaista uutta teknologiaa säännellään asianmukaisesti ja että sen vastuullista käyttöä tuetaan. 

”Luottamus on mielestäni yksi Suomen menestystekijöistä. Tarvitsemme sitä tehdessämme valintoja, erityisesti epävarmoina aikoina. Toivon, että nyt julkaistu tutkimus kannustaa ottamaan luottamuksen entistä näkyvämmin mukaan myös tekoälymuutokseen ja kehittyvien teknologioiden hyödyntämiseen”, finanssineuvos Katju Holkeri sanoo.

Tule mukaan keskustelemaan luottamustutkimuksen tuloksista 

Valtiovarainministeriö jatkaa luottamustutkimuksen tulosten läpikäyntiä syksyn aikana. Suomea koskevista tuloksista keskustellaan tarkemmin Avoin demokratia -verkostossa 17. elokuuta klo 9.00–10.30. Verkon välityksellä järjestettävä keskustelu on avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on käynnissä. 

Ilmoittaudu mukaan keskusteluun.

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö, finanssineuvos Katju Holkeri, katju.holkeri(a)gov.fi, puh. 02955 3 0087
Erityisasiantuntija Mikko Lehtonen, mikko.lehtonen(a)gov.fi, puh. 029 553 0192