Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Selvityshenkilö Mirva Lohiniva-Kerkelä:
Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyön parantamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 14.2.2020 10.35
Tiedote
Mirva Lohiniva-Kerkelä, Mirva Lohiniva-Kerkelä ja Sirpa Paatero.
Selvityshenkilö Mirva Lohiniva-Kerkelä ja ohjausryhmän puheenjohtaja Mirva Lohiniva-Kerkelä luovuttivat selvityksen kuntaministeri Sirpa Paaterolle.

Keinot Suomen ja Norjan välisen rajaseutuyhteistyön parantamiseksi ja alueen asukkaiden arjen helpottamiseksi vaihtelevat toimintasektorin mukaan. Osa asioista vaatisi muutoksia kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön. Toisaalta osa asioista olisi ratkaistavissa viranomaisten alueellisin sopimuksin tai tiedonvälitystä parantamalla.

Elinkeinotoiminnan ja työvoiman liikkuvuuden rajaesteisiin vaikuttaa kansainvälinen, erityisesti EU-sääntely ja valtiosopimukset. Osa työvoiman liikkuvuuden ongelmista liittyy siihen, että työmarkkinoita ja työsuhteita sääntelevä lainsäädäntö on kansallista. Esimerkiksi ammattipätevyyden tunnustamismenettelyiden sujuvoittaminen olisi tarpeen.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen sovellettava lainsäädäntö on enimmäkseen kansallista, jolloin myös niihin liittyviä ongelmia voidaan ratkaista kansallisesti ja alueellisesti.

”Huomiota olisi kiinnitettävä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoimintaan ja sen edelleen kehittämiseen. Olemassa olevan erikoissairaanhoidon sopimuksen päivitystarpeet olisi selvitettävä tarkemmin. Alueellisen sopimuksen laatiminen lisäisi yhteistyön toimivuutta sosiaalipalveluiden järjestämisessä” pohtii selvityksen tehnyt apulaisprofessori Mirva Lohiniva-Kerkelä Lapin yliopistosta.

Osa ongelmista on viranomaiskäytäntöihin liittyviä, kuten erilaiset sääntelyn tulkinnat ja viranomaistoiminnan hitaus. Suomen ja Norjan viranomaisten olisi sovittava yhteisistä toimintaperiaatteista, säädösten yhdenmukaisista tulkinnoista ja käytännöistä.

Selvityksessä nousi esiin myös tiedon saatavuuteen liittyviä ongelmia. Tietoa on vaikea löytää monilta eri verkkosivustoilta.

”Tilannetta helpottaisi esimerkiksi yksi portaali tai puhelinnumero, josta tietoa ja neuvontaa olisi saatavissa yli hallinnollisten sektori- ja valtiorajojen”, Lohiniva-Kerkelä ehdottaa.

Saamelaisten palveluissa nousivat esille erityisesti saamenkielisten ja -kulttuuristen palveluiden puute. Saamenkielisten palveluita olisi koordinoitava keskitetymmin ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi olisi kehitettävä toimivia etäpalveluja.

Suomen ja Norjan välinen rajaseutuyhteistyö ja sen esteet -selvityksen tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin.

Lisätietoja:

apulaisprofessori Mirva Lohiniva-Kerkelä, puh. 040 484 4024, mirva.lohiniva-kerkela(at)ulapland.fi
neuvotteleva virkamies, ohjausryhmän puheenjohtaja Noora Heinonen, puh. 02955 30148, noora.heinonen(at)vm.fi

Hallintopolitiikka Kunta-asiat Sirpa Paatero
 
Sivun alkuun