Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

EU:n elpymisväline

EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää  806,9 miljardin euron (kaikki luvut nykyhinnoin) rahoituksen jäsenmaille:

  • 421,1 miljardia euroa avustuksina
  • 385,8 miljardia euroa lainoina.

Mitä ohjelmia elpymisväline sisältää?

Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin. Elpymis- ja palautumistukiväline väline sisältää 723,8 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille:

  • avustuksia 338,0 miljardia euroa
  • lainoja 385,8  miljardia euroa.

EU:n elpymisväline sisältää rahoitusta myös muihin EU-ohjelmiin. Kestävän kasvun ohjelmalla sovitetaan yhteen kaikkien ohjelmien rahoitusta.

Muut ohjelmat:

  • koheesiopolitiikan ReactEU-ohjelma 50,6 miljardia euroa
  • oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 10,9 miljardia euroa
  • maaseudun kehittäminen 8,1 miljardia euroa
  • InvestEU-ohjelma 6,1 miljardia euroa
  • Horisontti Eurooppa -ohjelma 5,4 miljardia euroa
  • EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU-ohjelma 2,0 miljardia euroa.

Kuinka paljon Suomi maksaa?

Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta (421,1 miljardia euroa) on noin 7,2 miljardia euroa. Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058. Tästä suurimman ohjelman eli elpymis- ja palautumistukivälineen osuus on noin 5,7 miljardia euroa.

Käytännössä EU rahoittaa avustusmuotoisen tuen unionin budjetista ja ottaa sitä varten lainaa. Kun EU maksaa lainaa takaisin, jäsenvaltioiden maksut nousevat. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen vuosittaisiin EU-maksuihin tulee vuosina 2028–2058 noin 230–540 miljoonan euron korotus lisättynä korkokuluilla. Korkokulujen määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida, sillä se riippuu muun muassa korkotasosta ja takaisinmaksuaikataulusta.

Suomen laskennallinen vastuu elpymisvälineen lainamuotoisesta osuudesta (385,8 miljardia euroa) on kokonaisuudessaan noin 6,6 miljardia euroa. Suomen vastuu realisoituisi ainoastaan, jos elpymisvälineestä lainaa ottanut jäsenvaltio ei pystyisi maksamaan lainaansa takaisin tai takausvastuussa olevat jäsenvaltiot eivät pystyisi suoriutumaan vastuustaan.

EU valmistelee uusien omien varojen eli tulonlähteiden käyttöön ottamista rahoittaakseen lainojen takaisinmaksua. Jos uudet tulonlähteet otetaan käyttöön, Suomen maksut nousevat ennakoitua vähemmän.

Lue tarkemmin EU:n budjetin rahoittamisesta:

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen päätöksen hyväksymisestä

Kuinka paljon Suomi saa?

Suomi saa elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,6 miljardia euroa:

  • elpymis- ja palautumistukiväline 1,8 miljardia euroa
  • oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 262 miljoonaa euroa
  • maaseudun kehittäminen 209 miljoonaa euroa
  • koheesiopolitiikan ReactEU-ohjelma 171 miljoonaa euroa
  • EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU 46 miljoonaa euroa (arvio, ohjelman tarkkaa jäsenmaakohtaista rahoitusta ei ole ennakkoon kohdennettu)
  • Horisontti Eurooppa 119 miljoonaa euroa (arvio, ohjelman tarkkaa jäsenmaakohtaista rahoitusta ei ole ennakkoon kohdennettu).

Suomi ei ole toistaiseksi päättänyt hakea lainamuotoista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Miksi Suomi maksaa enemmän kuin saa?

Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen.

Miksi Suomi osallistuu?

Suomi hyötyy siitä, että Eurooppa on kilpailukykyinen. Elpymisväline edistää rakenteellisia uudistuksia, jotta Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Etenkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio avaavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomelle on vientivetoisena taloutena tärkeää, että Eurooppa elpyy mahdollisimman pian.

Elpymisväline on poikkeuksellinen ja väliaikainen keino, jolla vastataan ennakoimattomaan kriisiin. Todennäköisesti taloudelliset seuraukset olisivat jäsenvaltioille vakavammat, jos elpymisväline jätettäisiin toteuttamatta. Mahdollisen velkakriisiin ehkäisy yhdessä jäsenvaltiossa voi olla myös toisen jäsenvaltion etu. Elpymisväline nähdään myös jäsenvaltioiden välisenä solidaarisuuden ilmaisuna, jonka toteuttamatta jättäminen haastaisi unionin yhtenäisyyden ja jopa koko olemassaolon.
 

Sivun alkuun