Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Työmarkkinoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työn tekijälle itselleen

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että julkisen talouden näkökulmasta Suomi tarvitsee suuremman bruttokansantuotteen.

”Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsemme tuottavuuden kasvua ja tehtyjen työtuntien kasvua nykyisestä. Viime kädessä vain näin voimme nähdä lopulta myös kansantaloutemme palkkasumman ja yritysten voittojen kasvua. Suomen tulisi saada etenkin korkean jalostusasteen vienti vetämään, jotta meillä olisi riittävästi vientituloja tuleviksi vuosikymmeniksi, kun väestömme vanhenee ja ikäpyramidi muuttuu epäedullisemmaksi”, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli on perustunut jo kymmeniä vuosia laajaan ja universaaliin sosiaaliturvaan, kattaviin ja kasvaviin julkisiin palveluihin sekä mittaviin tulontasausmekanismeihin.

”Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Suomessa julkiset menot ovat melko korkeat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa pitääkin laskennallisesti tienata melko paljon, jotta maksetut suorat ja epäsuorat verot kattavat palveluiden käyttämisestä aiheutuneet kustannukset. Täytyy muistaa, että 1980-luvun hyvinvointivaltiollamme ei ollut juurikaan velkaa.”

Valtiovarainministeri Purra puhui 24. tammikuuta Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä. 

Maahanmuuttajien työllisyysaste ei kerro mitään

Suomen kansantalouden haasteista, kuten kestävyysvajeesta on puhuttu julkisuudessa pitkään. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Samalla oppimistulokset ovat romahtaneet. 

Julkisessa keskustelussa työperäinen maahanmuutto on usein viljelty ratkaisu ikääntyvän väestömme ongelmiin. Purran mukaan olisi kuitenkin syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin maahanmuuton ja työmarkkinoiden välisiä kysymyksiä.

”Pelkkä työikäisten määrä ei kerro mitään. Ei edes maahanmuuttajien työllisyysaste. Meidän pitää huomioida maahanmuuton tuottoja ja kuluja julkisen taloudenpidon näkökulmasta. On huomioitava tehdyt työtunnit ja tuotettu arvonlisä”. 

”Yhteiskunnan eri sektoreilla on myös erilaisia intressejä maahanmuuton suhteen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmasta työvoiman tarjonnan lisääminen on lähtökohtaisesti kannattavaa – siksi elinkeinoelämä sitä kannattaakin – ja usein kritiikittä. Maahanmuuttajien integraation epäonnistumisen kustannukset maksaa kuitenkin veronmaksaja lisäveroilla ja turvallisuusvajeella. Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä”.

Moraalikatoa ei voi sivuuttaa

Taloustieteessä tunnetaan käsite moraalikato.

”Moraalikadosta on kyse silloin, kun päätöksenteon kaikkia kustannuksia ei sälytetä päätöksentekijälle itselleen. Kustannusten sälyttäminen esimerkiksi veronmaksajille tai yhteiskunnalle voi johtaa epäterveisiin kannustimiin. Yritykset eivät osallistu suoraan esimerkiksi maahanmuuton haittojen kattamiseen tai kustannuksiin. Siksi poliittisen järjestelmän on välttämätöntä katsoa ilmiöitä kokonaisvaltaisemmasta perspektiivistä. Ja kyllä, kyse on myös arvoista”.

”On vaikeaa määrittää huonon maahanmuuttopolitiikan, katujengien, rikollisuuden ja turvattomuuden kustannus ja kulu yhteiskunnan kirjanpidossa. Mutta se totta kai on olemassa. Ruotsissa monet yritykset tietävät jo kouriintuntuvasti, miten ongelma vaikuttaa liikevaihtoon. Kukaan ei enää voi sivuuttaa asioita”.

Monessa ammatissa myös kielitaidon puute on este, Purra huomauttaa.

”Maailmasta eivät lopu ihmiset, jotka haluaisivat tulla korkean elintason maihin. Olisi varmasti mukavaa, jos kätevästi saisimme Suomeen suomen kieltä taitavia sairaanhoitajia, lähihoitajia ja muita ammattilaisia silloin, kun tarvitsemme. Näin ei kuitenkaan näytä olevan”.

Ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin

Valtiovarainministeri Purra painottaa, että puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta Suomen työmarkkinoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työn tekijälle itselleen.

”Efektiiviset rajaveroasteet ovat liian korkeat työnteon kannustimien näkökulmasta. Työn tekemisen rajatuotto on huono suhteessa sosiaaliturvaan. Suomessa on liikaa työttömiä ja laajemmin ihmisiä työvoiman ulkopuolella. Ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin. Veropolitiikan tulisi ohjata kohti pienempää työttömyyttä”.

Suomen kansantalous ja julkinen talous on suurien haasteiden edessä. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa talouden näkymä oli vielä myönteisempi. Sen jälkeen julkisen talouden kuva on synkistynyt, Purra muistuttaa.

”Taloudellisen tilannekuvan vuoksi hallitus on aloittanut työn lisäsopeutuksen osalta. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on juuri ilmaissut jakavansa käsityksen lisäsopeutuksen tarpeesta. Suorien menoleikkausten ohella on selvää, että tarvitsemme myös veronkorotuksia. Tätä työtä täytyy tehdä määrätietoisesti, ja kehysriiheen mennessä huhtikuussa on oltava tuloksia. Suomella ei ole enää varaa jatkaa linjalla, jossa valtion käyttömenot ovat kroonisessa epätasapainossa suhteessa tulonmuodostukseen”.

Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi