Työryhmä valmistelee kansallisen dialogin mallia vuoropuhelun toteuttamiseksi kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten välille
Kansallisissa dialogeissa on tarkoitus keskustella ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on rakentaa keskusteluihin osallistuvien kokemusten kautta ymmärrystä ja ajankohtaista kuvaa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Tätä kerättyä tilannekuvaa kootaan kaikkien hyödynnettäväksi, ja sitä toimitetaan myös valtion ja kuntien käyttöön. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallisten dialogien mallia ajalle 19.1.–31.5.2022.
Kansalliset dialogit ovat keskustelujen sarjoja, joihin toivotaan mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Tavoitteena dialogeissa on mahdollisimman moniäänisen ymmärryksen rakentaminen ihmisten kokemuksista ja käsillä olevista haasteista. Keskusteluilla ei tavoitella yksimielisyyteen pääsemistä tai yksimielisyyteen perustuvaa päätöksentekoa.
Mallin luomisen ja käyttöönoton lisäksi työryhmä suunnittelee, miten mallia voidaan käyttää ja hyödyntää sekä valtionhallinnossa että muualla kuten alueilla, kunnissa, järjestöissä ja kansainvälisesti. Työryhmä muodostaa verkoston kansallisten dialogien järjestäjistä ja käytännöt, joilla kannustetaan toimijoita mukaan dialogeihin ja lisäämään omaa osaamistaan dialogien järjestämisessä.
Malli luodaan Poikkeusajan dialogeissa syntyneiden toimintatapojen pohjalta
Kansallinen dialogien malli on tarkoitus rakentaa vuosina 2020–2021 toteutetun Poikkeusajan dialogit -keskustelusarjan pohjalle. Poikkeusajan dialogien tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, miten erilaiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset kokivat elämänsä koronapandemian aikana. Poikkeusajan dialogit olivat merkittävä julkisen sektorin innovaatio, joka rakensi osallisuutta ja vahvisti osallistujien luottamusta tulevaisuuteen. Keskusteluista saatiin tärkeää tietoa, jota käytettiin muun muassa koronaan liittyvässä valmiustyössä ja hallintopolitiikan ohjauksessa.
Poikkeusajan dialogeissa keskustelun järjestäjäksi tai osallistujaksi saattoi tulla kuka tahansa, joka sitoutui tiettyihin vuoropuhelun mahdollistaviin perusperiaatteisiin. Kaiken kaikkiaan keskusteluja järjesti yli sata erilaista toimijaa järjestöistä, kunnista, yrityksistä, hengellisistä yhteisöistä valtionhallintoon ja yksittäisiin kansalaisiin, ja niihin osallistui yli 2000 ihmistä erilaisista taustoista, yhteisöistä ja elämäntilanteista. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että myös haavoittuvimmissa asemissa elävien kansalaisten ääni kuuluisi keskusteluissa.
OECD suositti Suomelle luottamusarvioinnissaan keväällä 2021, että Poikkeusajan dialogien pohjalta Suomessa otettaisiin käyttöön kansalliset dialogit ylläpitämään valtakunnallista luottamusta, demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa.
Asetetussa työryhmässä on edustajia valtiovarainministeriöstä, Dialogiakatemiasta, valtioneuvoston kansliasta, Erätauko-säätiöstä, Rovaniemen kaupungista ja Lastensuojelun keskusliitosta. Ryhmässä on kiertävä puheenjohtajuus. Työryhmä kuulee valmistelun aikana eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita. Myös Poikkeusajan dialogeja järjestäneillä tahoilla on mahdollisuus osallistua mallin valmisteluun.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Katju Holkeri, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 087, katju.holkeri(at)gov.fi
Johtaja Janne Kareinen, DialogiAkatemia, puh. 045 631 6516, janne.kareinen(at)dialogiakatemia.fi
Toimitusjohtaja Laura Arikka, Erätauko-säätiö, puh. 044 579 2686, laura.arikka(at)eratauko.fi