Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän eroista Pohjoismaissa
Työllisyyden lisäämistä ja työttömyyden keston lyhentämistä syyskuussa pohtineen työryhmän taustaraportissa olevassa EU:n komission julkaisemassa taulukossa on virheitä työttömyysturvajärjestelmien sanktiota koskevissa tiedoissa. Kiitos tiedosta SAK:n Ilkka Kaukorannalle. Komission taulukon virheet eivät vaikuttaneet työllisyysryhmän raportin tarkasteluun tai sen ehdotuksiin. Virheellisten tietojen perusteella Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvan sanktiosäännöt ovat Suomen sääntöjä selvästi tiukemmat. Oikeiden tietojen mukaan Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät.
Työllisyysryhmän raportti ei viittaa komission taulukkoon tai sen taustalla oleviin OECD:n tietoihin, vaan se viittaa vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) johdolla vuonna 2011 tehtyyn selvitykseen, joka tarkastelee Belgian, Espanjan, Iso-Britannian, Itävallan, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan työttömyysturvan seuraamusjärjestelmien pääpiirteitä. Vaikka järjestelmien vertailu on hyvin vaikeaa, selvitystyössä katsottiin, että Suomen järjestelmä on ankaruudeltaan vertailumaihin verrattuna keskitasoa, eikä vertailu antanut aihetta Suomen seuraamusjärjestelmän muuttamiseen.
Sanktiojärjestelmän tosiasiallinen tiukkuus riippuu luonnollisesti viime kädessä siitä, miten sitä käytännössä sovelletaan. Työllisyystyöryhmän raportissa esitetään tilastotietoja, miten paljon sanktioita Suomessa vuonna 2015 annettiin. Osalle työttömistä tehdään työtarjouksia. Tehdyistä työtarjouksista johti sanktioihin noin 5 prosentissa tapauksista työstä kieltäytymisen takia. Työttömille pyritään tekemään työllistymissuunnitelma. Sanktioita suunnitelmien toteuttamisen laiminlyönnistä annettiin noin 0,5 prosenttia 2015 aikana tehdyistä suunnitelmista.
Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää kehitetään
Vaikka sanktiosäännöt eivät olisikaan muita maita kovempia, ei se vielä kerro, että ne olisivat toivottavalla tasolla. Jos työnhakija ei esimerkiksi toteuta työllistymissuunnitelmaansa sovitusti eikä hänellä ole pätevää syytä menettelyynsä, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta. Tätä voidaan pitää varsin ankarana sanktiona. Sanktion ankaruus voi puolestaan vaikuttaa siihen, että niitä määrätään hyvin harvoin. Sanktiojärjestelmän eli työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän arviointityö ollaan piakkoin aloittamassa kolmikantaisessa työryhmässä.
Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta sanktiojärjestelmää tärkeämpää on työnhaun tuki. Tässä Suomi on ollut muita Pohjoismaita jäljessä. Asiaan on tulossa huomattava parannus ensi vuonna, kun työttömälle järjestään haastattelut kolmen kuukauden välein.
Työttömät ja avoimet työpaikat kohtaavat erityisen huonosti Uudellamaalla. 2010-luvulla (syyskuusta 2010 syyskuuhun 2016) koko maan työttömyyden kasvusta 41 % on johtunut Uudenmaan työttömyyden kasvusta. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut Uudellamaalla 64 %, kun se on noussut 29 % muualla Suomessa. Työttömyyden nousu ei ole johtunut avoimien työpaikkojen vähentymisestä. TEM:n tietojen mukaan avoimet työpaikat ovat 2010-luvulla kasvaneet 71 % Uudellamaalla ja 37 % muualla Suomessa. Avoimien työpaikkojen lukuihin sisältyy epävarmuutta. Kaikkia avoimia työpaikkoja ei myöskään välitetä TE-toimistojen kautta. Toisaalta lienee selvää, että avoimet työpaikat ovat kasvaneet selvästi nopeammin Uudellamaalla kuin muualla Suomessa samalla, kun myös työttömyys on kasvanut Uudellamaalla selvästi nopeammin kuin muualla Suomessa. Työttömyyden nousun takana on ollut työttömyyden keskimääräisen keston pidentyminen. Työttömyyden pitkittyessä työttömät ovat nyt saamassa työnhakuun aiempaa paremman tuen.
Martti Hetemäki
valtiosihteeri kansliapäällikkönä
martti.hetemaki(at)vm.fi
Lisätietoja
Valtioneuvoston kanslian sivuilla on taustaraportin uusi versio, jossa on korjattu sivulla 45 liitteessä 9 oleva EU komission virheellisesti OECD:n tietoja siteerava taulukko. Korjatut luvut löytyvät taustaraportin lopusta.