Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen, neuvotteleva virkamies Eeva Kaunismaa ja erityisasiantuntija Lotta Mattsson:
Valtion ja hyvinvointialueiden välille rakennetaan uudenlaista yhteistyötä

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tarkoittaa perustavanlaatuista muutosta Suomen julkiseen hallintoon. Uudistuksen myötä tapahtuvat valta- ja vastuusuhteiden muutokset vaativat kunnilta, valtiolta ja hyvinvointialueilta panostuksia uudenlaiseen vuorovaikutukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoon hyvinvointialueille on aikaa alle sata työpäivää. Tärkeimpänä tavoitteena on turvallinen siirtymä palveluiden käyttäjien ja siirtyvän henkilöstön näkökulmasta. Turvallisen siirtymän ohella nyt on myös aika miettiä, miten uudessa tilanteessa varmistetaan mahdollisimman hyvin yhteen toimiva julkinen hallinto. 

Julkisen hallinnon kuuluu vahvistaa kansalaisten luottamusta toimivaan yhteiskuntaan ja siihen, että demokraattisesti päätettyjä tavoitteita edistetään. Luottamuksen lisäksi hallinnolta tarvitaan tehokkuutta, joka edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä yhteiskunnallisten ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Samaan aikaan julkisen hallinnon on turvattava oikeusvaltion toiminta sekä julkisten palveluiden saatavuus. 

Koko julkiselle hallinnon suunnaksi laaditussa Julkisen hallinnon strategiassa määritellyt yhteiset päämäärät suuntaavat hallinnon uudistamista ja yhdessä tekemistä tulevalla vuosikymmenellä. Yksi keskeinen päämäärä kohti 2030-lukua kuljettaessa on, että hallinto on avointa ja se toimii yhdessä. Tämä koskee niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntienkin toimintaa ja johtamista.

Aiempaa vaikuttavammat julkiset palvelut syntyvät yhteistyöllä 

Hyvinvointialueuudistuksen myötä siirrytään uudenlaiseen ohjaukseen, jossa hyvinvointialueet ja valtio kehittävät yhdessä vuorovaikutteisempaa ohjausmallia, kuin hallinnossa on ollut aiemmin tapana.  Valtio ohjaa alueita eri neuvottelukuntien, vuotuisten neuvottelujen ja jatkuvaluonteisen vuorovaikutuksen kautta. Myös eri ministeriöiden on tehtävä keskenään yhteistyötä, jotta niiden viestit hyvinvointialueille ovat mahdollisimman yhtenäisiä ja samaan suuntaan ohjaavia. 

Kuluvana syksynä valtio järjestää alueiden johtoryhmille valmennusohjelman. Tavoitteena on tukea alueiden organisoitumista ja verkostoitua poikkihallinnollisesti. Lisäksi valmennusohjelma auttaa luomaan alueiden ja valtion välille yhteistä ymmärrystä käynnistämiseen liittyvistä kysymyksistä ja kehittämisteemoista. Yhteistä ymmärrystä tarvitaan myös siitä, miten hyvinvointialueiden talous kytkeytyy koko julkisen talouden kokonaisuuteen ja sen kestävyyteen. Valmennus on yksi askel kohti julkisen hallinnon strategian mukaisesti entistä yhtenäisemmin toimivaa suomalaista julkishallintoa. 

Yksi konkreettinen esimerkki koko julkisen hallinnon yhteistyöstä on Hankinta-Suomi-ohjelma. Kyseessä on yhteistyöfoorumi, jonka avulla edistetään hankintaosaamista ja julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hankinta-Suomen yhteyteen on perustettu oma verkostonsa myös hyvinvointialueille, jossa hyvinvointialueiden ja valtion hankintaosaajat voivat yhdessä viedä julkisten hankintojen kehittämistä käytännön tasolla eteenpäin.

Julkisen hallinnon toimiminen yhdessä ja yhtenäisesti on tärkeä päämäärä, joka ei saa unohtua uusia organisaatiorajoja rakentaessa. Valtio, hyvinvointialueet ja kunnat vastaavat yhdessä siitä, että julkiset palvelut ja etuudet ovat asiakkaalle helposti saavutettavia, ymmärrettäviä, keskenään yhteen toimivia ja turvallisia.

Ville-Veikko Ahonen
muutosjohtaja

Eeva Kaunismaa
neuvotteleva virkamies

Lotta Mattsson
erityisasiantuntija